Raitiolinjat vuodesta 1908 nykypäivään

Viimeksi päivitetty / Last modified: 18.07.2020 : 20:20

Helsingin raitiotielinjatHevosraitiotielinjat 1890–1901 Yksiraiteiset raitiotielinjat 1900–1909

Selityksiä:
• (Silmukka) = ajetaan vain tekstissä mainittuun suuntaan kunnes saavutaan takaisin ennen “silmukkaa” mainitulle kadulle.
• Lyhyet poikkeusreittitilanteet on jätetty pois tästä esityksestä. Joitakin vähintään vuorokauden mittaisia poikkeuksia on kuitenkin mainittu, mutta näiltä osin esitys on epätäydellinen

Helsingin Kaupungin Raitiotiet (HKR)
• Kansalaissodan aikana Helsingissä oli “punainen hallinto” 28.1.–12.4.1918.
• HKR perustettiin hoitamaan kaupungin raitioliikennettä.
• HKR käynnisti liikenteen 12.2.1918 kaupunkilinjoilla, myöhemmin helmikuussa myös Haagan ja Munkkiniemen linjoilla. Kulosaaren linjaa ei liikennöity.
• HKR:n liikenne loppui 9.4.1918.
• Helsingin valtaus tapahtui 12.4.1918. Yleisesti Helsingin raitioliikenne käynnistyi valtauksen jälkeen vähitellen 19.4.1918 alkaen. Kalusto ja radat olivat korjauksen tarpeessa, joten kesti toukokuuhun asti ennenkuin normaali aikataulunmukainen liikenne saatiin käyntiin.

Useita linjoja koskevia muutoksia:
• Tämä esitys on epätäydellinen esimerkiksi Munkkiniemen muutosten osalta.
• 23.8.1935: Raitioliikenne siirrettiin Keskuskadulta reitille Kaivokatu–Mannerheimintie. Samana päivänä otettiin käyttöön uusi kiskotus keskellä Mannerheimintietä. Vanha kiskotus kadun länsireunassa jäi pois käytöstä.
• 11.–12.11.1938: Kiskotus reitillä Kaivokatu–Rautatientori–Vilhonkatu (Kansallisteatterin kohdalla) jäi pois käytöstä. Uusi kiskotus reitillä Kaivokatu–Mikonkatu–Vilhonkatu. Joissakin yhteyksissä on mainittu, että rata mainitussa suunnassa olisi otettu käyttöön 10.11. ja päinvastainen suunta Vilhonkatu–Mikonkatu–Kaivokatu 14.11. Rataosaston päiväkirjojen mukaan muutokset on kuitenkin tehty 11.11. ja 12.11.
• 26.9.1950: Uusi reitti suunnassa 1: Kaivokadulta suoraan Kaisaniemenkadulle. Suunnan 2 reitti jäi Vilhonkadulle ja Mikonkadulle. Samalla rakennettiin vaihdeyhteydet niin, että Mikonkadun, Kaisaniemenkadun, Vuorikadun ja Vilhonkadun rajaamaa korttelia saattoi käyttää varayhteyssilmukkana molempiin suuntiin.
• 1954: Vuoden aikana rakennettiin kiskotus Mannerheimintielle välille Kuusitie–Ruskeasuo. Aikaisempi kiskotus oli Koroistentiellä.
• 4.10.1994: Uusi reitti suunnassa II: Kaisaniemenkatu–Kaivokatu; nyt molemmissa suunnissa ajettiin suoraan Kaisaniemenkatua.

Tungosaikalinjat
• Varsinkin tungosaikalinjojen (eli ruuhkalinjojen eli rynnäkkövuorojen) tiedoissa on puutteita.
• Tungosaikavuorojen liikennöinti oli aiemmin eriytetty hyvin pitkälle vakiovuoroliikenteestä, ja näiden linjojen tai vuorojen aikataulut saattoivat muuttua nopeallakin rytmillä jopa useasti vuodessa.
• Kesällä 1950 tehtiin linjanumerouudistus, jossa pienempikokoiset lisäkirjaimet linjanumeron tai linjoilla H, K ja M kirjaimen jäljessä osoittivat, että samaa tunnusta käyttävät vaunut ajavat päälinjasta eriävää mutta keskenään samaa reittiä.
• Lauantai oli aikanaan työpäivä kaikilla, joten tungosaikalinjatkin liikennöivät lauantaisin. Viisipäiväiseen työviikkoon siirryttiin pääasiassa 1960-luvun lopppuun mennessä.

Linjasto rakennettiin pääosin kaksiraiteiseksi 6.5.1908–28.10.1909.
Muutostöiden aikana on eri linjoilla saattanut olla lisäksi tässä mainitsemattomia lyhyempikestoisia reittimuutoksia.
Kaikkia rataosia ei koskaan rakennettu kaksiraiteisiksi. Viimeinen yksiraiteinen osuus Helsingissä oli käytössä vuoteen 1991.

Linjat ja värit:

Tästä siirryt samalla kyseisen linjan historiasivulle. Linjasivujen “kilpien” värisävyt eivät vastaa alkuperäistä.

Linja 1: vihreä ja vihreä/punainen (1) Linja 10: valkea
Linja 2: vihreä / valkea Linja 11: valkea
Linja 3: keltainen Linja 12: valkea (1944–19.12.1951
keltainen/punainen (20.12.1951–1954)
Linja 4: sininen Linja 15: sininen/punainen
Linja 5: keltainen/valkea Linja B : valkea
Linja KB: valkea (1934–1944), vihreä/keltainen (1944–1951)
Linja 6: punainen Linja H : sininen/keltainen
Linja 7: punainen/valkea Linja K : vihreä/punainen
Linja 8: sininen/valkea Linja M : punainen/keltainen
Linja 9: keltainen/sininen (1939–46)
vihreä (31.8.1953–1954)
Linja W : vihreä/valkea
Spårakoff Muita erikoislinjoja
Sightseeing Museolinja
Kulttuuriratikka  

Vaunujen päätyjen linjanumerokilvissä oli linjavärit vain lyhyen aikaa ja vain linjoilla 2 ja 7. Kokeilu tehtiin tammi–maaliskuussa 1954.
Linjaväreistä luovuttiin marras–joulukuussa 1954. Väriyhdistelmä vihreä/sininen ei ole ollut käytössä.

Linjavärit

Verkkolehti Raition artikkelista Linjavärit Jorma Rauhala, Ensio Virta

Helsingin sähköraitioteillä eri linjojen merkitsemiseen käytettiin alusta pitäen linjavärejä, eli kullakin linjalla oli oma tietty väritunnuksensa. Pimeään aikaan linjavärit paloivat vaunujen päätyjen lyhdyissä, ns. sarvilyhdyissä.
Marraskuussa 1908 ilmoitettiin linjavärien ja numeroiden käyttöönotosta.
Linja 1 oli vihreä, linja 2 keltainen, linja 3 sininen ja linja 4 punainen. Linjanumeroita ei kuitenkaan asetettu näkyville.
Linjavärin rinnalle otettiin käyttöön linjanumero 1.9.1926. Vaunujen päädyissä olleet linjanumerokilvet olivat valkoisia.
Linjaväreistä luovuttiin marras–joulukuun 1954 kuluessa, jonka jälkeen on käytetty pelkkiä linjanumeroita mahdollisine kirjainlisineen.
Erityisten ruuhkalinjojen väreinä on aina käytetty valkeaa, eli kilvet ja valot ovat aina olleet valkeat. Kesällä 1950 ruuhkalinjat saivat päälinjansa numeron lisäksi kirjainlisän. Siihen saakka ne olivat käyttäneet perusnumeroa, mutta kulkeneet omia reittejään. Ainoastaan linjakilvestä oli selvinnyt, minne vaunu on todella matkalla. Vuosien 1950–52 aikana kokeiltiin valkopohjaisten sivukilpien sijasta oranssinvärisiä kilpiä, joissa oli esillä kulloinenkin määränpää.
Jotta asia ei tuntuisi aivan selvältä mainittakoon, että alkuperäisen “webmasterin” kokoelmissa on punainen/valkoinen “rahastajankilpi”, jossa toisella puolella teksti “Katajanokka” ja toisella “Nervanderinkatu”. Eli värit ovat linjalta 7 ja reitti linjalta 5/5A.

Linjan K raitiovaunujuna Kauppatorilla.
Kuva lienee ajalta 1941–1945. Tungos pääteasemalla on melkoinen ja jonotuskaiteet ovat paikoillaan.
Olisiko tämä sota-ajan alkupuolelta, kun muistan nähneeni kuvia, jossa jonotuskaiteet olivat kiinteitä, tukevasta parrusta tehtyjä.
Kuva © kokoelma Jorma Rauhala.