Linjävärit

E. Virta, J. Rauhala

 

Helsingin raitioteillä eri linjojen merkitsemiseen käytettiin alusta pitäen linjavärejä, eli kullakin linjalla oli oma tietty väritunnuksensa.
Linjavärin rinnalle otettiin käyttöön linjanumero 1.9.1926.
Päälinjojen ruuhkavuorot, jotka liikennöivät päivän mittaan eri linjoilla, niiden sarvivalojen väriksi määrättiin 20.12.1951 mennessä otettavaksi käyttöön vain valkoiset lyhdyt.
Samalla kaikkien varsinaisten tungosaikalinjojen (kuten 1P, 4E jne.) sarvivalojen väriksi määrättiin myös valkoiset lyhdyt.

Linjaväreistä luovuttiin marras-joulukuun 1954 kuluessa, jonka jälkeen on käytetty pelkkiä linjanumeroita mahdollisine kirjainlisineen.
Erikoisten ruuhkalinjojen väreinä on aina käytetty valkeaa, eli kilvet ovat aina olleet valkeat. Kesällä 1950 ruuhkalinjat saivat päälinjansa numeron lisäksi kirjainlisän. Siihen saakka ne olivat käyttäneet perusnumeroa mutta kulkeneet omia reittejään. Ainoastaan linjakilvestä oli selvinnyt, minne vaunu on todella matkalla. Vuosien 1950-52 aikana kokeiltiin valkopohjaisten sivukilpien sijasta oranssinvärisiä kilpiä, joissa oli esillä kulloinenkin määränpää.

Linjat ja värit:

Linja 1: vihreä/vihreä ja vihreä/punainen (1)
Linja 2: vihreä/valkea
Linja 3: keltainen/keltainen
Linja 4: sininen/sininen
Linja 5: keltainen/valkea
Linja 6: punainen/punainen
Linja 7: punainen/valkea
Linja 8: sininen/valkea
Linja 9: sininen/keltainen ja vihreä/vihreä (1)
Linja 10: valkea/valkea
Linja 11: valkea/valkea
Linja 12: valkea/valkea ja keltainen/punainen (2)
Linja 15: sininen/punainen
Linja B : valkea/valkea
Linja H : sininen/keltainen
Linja K : vihreä/punainen
Linja KB: vihreä/keltainen
Linja M : punainen/keltainen

(1) 31.8.1953-, (2) 20.12.1951-
Linjaväreistä luovuttiin marras-joulukuussa 1954. Väriyhdistelmä vihreä/sininen ei ole ollut käytössä.

Linjavärit paloivat pimeän aikaan vaunu etu- ja takapäässä olleissa pienissä lyhdyissä eli sarvilyhdyissä.
Sarvivaloista päätettiin 23.2.1957, että niiden pitää näyttää vain valkoista valoa.
(Lihavoitu teksti viittaa alla olevaan kuvaan.) Esimerkiksi linjan 7 vaunuissa oli edestä katsottuna vasemmalla punainen ja oikealla valkoinen valo. Niin näki jo kaukaa, minkä linjan vaunu oli saapumassa. Toki linjanumerokin näkyi – se oli katolla sisältäpäin valaistussa numerovalossa eli auringossa. Päiväsaikaan värit näki etu-, sivu- ja takakilvistä. Edessä ja takana oli kilpitaskujen peltikilvet, joissa linjavärit olivat selkeästi jaettuna kahtaalle (jos käytettiin kahta väriä) sekä päälle painettuna linjanumero. Rahastajan sivukilpi oli samoin värillinen ja siinä oli päällekirjoitettuna päätepysäkki. Sivulla katonrajassa oli lisäksi isot “laudat”; värilliset linjakilvet, joista selvisi kumpikin päätepysäkki ja kenties joku tärkeä välipaikkakin. Nämä olivat käytössä vuoteen 1948, jolloin siirryttiin lyhyempiin, mutta muuten vastaaviin kilpiin. Uusissa laudoissa oli keskikohdalla ympyrään (jonka halkaisija oli suurempi kuin laudan) merkittynä linjanumero. Näitä linjakilpiä käytettiin 1950-luvun loppupuoliskolle asti kaksiakselisissa vaunuissa, elleivät ne liikkuneet usean linjan ruuhkavuoroissa. Joissakin vaunuissa olivat lautojen kiinnitysraudat jäljellä romutukseen asti.

Sivulautojen vaihto oli varsin työlästä useamman miehen hommaa. Auringon numeroakin vaihdettaessa oli kavuttava vaunun etuikkunalle, mutta sarvilyhtyjen värit saattoi helposti vaihtaa vaunun sisällä olevaa rattia pyöräyttämällä. Sarvilyhty oli itse asiassa hehkulamppu, jonka ympärillä oli värillisistä laseista koottu rumpu.
Alla vaunu linjalla 7: punainen / valkoinen. (Värisävyt ja fontit eivät vastaa todellisuutta.)

Vaunujen päätyjen linjanumerokilvissä oli linjavärit vain lyhyen aikaa ja vain linjoilla 2 ja 7.
Ilmeinen kokeilu tehtiin tammi-maaliskuussa 1954. Alla kyseisten kilpien kehitys kokeilun aikana.

Vuonna 1951 lakkautettiin “asemat”, jolloin ne alennettiin “pysäkeiksi”. Tähän saakka oli ollut käytössä nämä kaksi pysäkkityyppiä. Asemilla vaunut seisahtuivat silloinkin, kun ei ollut menijöitä eikä tulijoita. Asemat olivat yleensä tärkeiden solmukohtien tms. luona. Kuvasta käy ilmi, kuinka asema- ja pysäkkikilpiin kiinnitettiin linjanumerokilvet. “Asema” -kilpi oli punainen ja “Pysäkki” -kilpi keltainen.