Perustietoja ja metroasemat

HELSINGIN METRO: perustietoja

Perustietoja / Basic information:

Raideleveys / Gauge: 1522 mm
Sähköistys / Electrification: 750 V d.c.(virtakisko / conductor rail)

Metrojuna saa virran keltaisen muovin suojaamasta virtakiskosta ja paluuvirta kulkee ratakiskojen kautta. Metrovaunu jokaisella akselilla on oma ajomoottori (akselijärjestys Bo´Bo´), Vaunun kaikki akselit ovat vetäviä ja siten metrojunan kaikkien vaunujen kaikki akselit vetävät.

Metrovaunu etutelin (ohjaamon puoleinen) ensimmäisen akselin kohdalla molemmin puolin vaunua on virroitin, joka laahaa virtakiskon alareunaa.
Kuvassa metrovaunun virroitin.

 

Linjarataa metrolla on 21,1 km. Siitä on tunneleissa 6,5 km, maantasalla 12,1 km ja silloilla 2,5 km.
Varikko- ja järjestelyradat sekä yhdysrata varikolta Oulunkylään RHK:n rataverkolle ovat pituudeltaan yhteensä 18,6 km.
Vaihteita rataverkolla on 130 kpl ja raideristeyksiä 14 kpl.
Varikolla on junien huoltopaikkoja 6 ja korjauspaikkoja 8. Säilytyshallissa on huoltopaikkoja 4 ja säilytyspaikkoja 44. Sisätiloihin saataisiin siis mahtumaan 62 vaunuparia. Yhteensä vaunupareja on 54, joten huolto- ja korjauspaikoilla on hieman väljempää.
Asemalaitureiden pituus on 135 m. Laiturin korkeus kiskon tasosta on 1,05 m.
Lyhyitä liukuportaita (nostokorkeus 3,5-7,1 m) on yhteensä 42 kpl, pitkiä liukuportaita (nostokorkeus 16,6-29,7 m) on yhteensä 22 kpl, hissejä on 41 kpl ja funikulaari-vinohissejä (radan nousu 30 astetta ) on 6 kpl.

The metro has 21,1 km of route track of which 6,5 km is in tunnels, 12,1 km on level ground and 2,5 km on bridges. The depot and arrangement tracks and the connecting track from the depot to Oulunkylä to the state track add up to 18,6 km.
There are 130 switches and 14 rail crossings.
In the depot, there are 6 maintenance spots and 8 repair spots. In the repository hall, there are 4 maintenance spots and 44 repository spots. In the inside, you could thus fit 62 EMU’s. There are altogether 54 EMU’s so it is not that crowded on the maintenance and repair spots.
The length of the station platforms is 135 m. The platform height from track level is 1,05 m.
There are 42 short escalators (lifting height 3,5 – 7,1 m), 22 long escalators (lifting height 16,6 – 29,7 m), 41 lifts and 6 funicular diagonal lifts (track acclivity 30 degrees).

Syvyyksistä:
Kamppi on noin -15 metriä merenpinnan alla ja syvyyttä maan pinnalle on noin 30 m,
Rautatientori ja Kaisaniemi ovat molemmat noin -22 m ja noin 27 m maan pinnalta,
Hakaniemi noin -21 m ja noin 23 m maan pinnalta,
Sörnäinen noin -3 m ja noin 25 m maan pinnalta.
Syvin asema lienee Kamppi, ellei Ruoholahti ohita sitä. (”Asiaa selvitetään. 10/2003”)
Muuthan ovatkin pinnalla tukevasti. Ruoholahtea ei tuolloin 1982 vielä ollut olemassa, mutta se lienee pitkälti Kampin kaltainen paikka. Ruoholahden asemasta on aikoinaan julkaistu oma esitteensä. Siinä saattaisi olla syvyys maan pinnalta ja merenpinnan alainen lukema.
Nämä ”merenpinnan alla” -luvut ovat luonnollisesti vain yksi triviaalitieto, jolla voi olla merkitystä merenrantakaupungeissa. Radan syvyydestähän luvut eivät vielä kerro mitään. Esimerkiksi Moskovan metrosta puhutaan sen olevan todella syvälle rakennettu järjestelmä, mutta taitaa siellä olla kaikki luvut jonkun sata metriä merenpintaa ylempänä.
Helsingissä radan alittaessa ihan oikeasti meren, Siltasalmessa Pitkänsillan luona, rata on alimmillaan ja luku on noin -28 m pintaan. Koska salmessa on vettä noin kolme metriä, niin maata on päällä noin 25 metriä. Syvimmillään rata on defacto kuitenkin itäänpäin johtavassa tiukassa ylämäessä Hakaniemi-Sörnäinen -välillä, Kalliossa Pengerkadun alla, jolloin maata on päällä noin 42 m. Merenpinnan alla ollaan silloin noin -7 m. Ulkoilmaan tultaessa Sörnäisten itäpuolella, rata on noin +10 m merenpinnan päällä, joten vesi ei ihan heti ensimmäisessä tulvassa syöksy tunneliin.

On depths:
Kamppi is located at ca .-15 metres below sea level and the depth from ground is ca 30 m, Rautatientori and Kaisaniemi are both at –22 m and ca 27 m from ground, Hakaniemi about –21 m and ca 23 m from ground, Sörnäinen ca –3 m and approximately 25 m from ground. The deepest station is probably Kamppi unless it’s Ruoholahti (”will be investigated. 10/2003”)
The others are firmly on ground. In 1982, the Ruoholahti station didn’t yet exist, but it reminds Kamppi closely. There has been a separate brochure on the Ruoholahti station where the depth from ground and the depth below sea level might be told.
These ”below sea level” figures are naturally just trivia that could be important in seashore towns. They don’t tell anything of the track depth. It is said that the Moscow underground was built very deep but all figures are still a couple of hundred meters above sea level. In Helsinki, at Siltasalmi by Pitkäsilta where the track actually goes under the sea, the track is at its lowest and it is ca –28 m to the ground. Since there is approximately 3 metres of water in Siltasalmi, there is 25 metres of ground. At its deepest the track is, however, in the steep rise between Hakaniemi and Sörnäinen, in Kallio underneath Pengerkatu, where there is ca 42 metres of ground on top. That’s –7 m below sea level. Coming outside east from Sörnäinen, the track is ca +10 m above sea level, so the water will not burst into the tunnel during the first floods.

Metroasemat / Metrostations
Asemat	lyhenteet	etäisyydet (km)	km yhteensä	avattu	huom	Opaskartat 2012 (.pdf)
Kivenlahti	KIL			3.12.2022	Tunneliasema
Espoonlahti	ESL			3.12.2022	Tunneliasema
Soukka	SOU			3.12.2022	Tunneliasema
Kaitaa	KAI			3.12.2022	Tunneliasema
Finnoo	FIN			3.12.2022	Tunneliasema
Matinkylä	MAK			18.11.2017	Tunneliasema
Niittykumpu	NIK			18.11.2017	Tunneliasema
Urheilupuisto	URP			18.11.2017	Tunneliasema
Tapiola	TAP			18.11.2017	Tunneliasema
Aalto-yliopisto	OTA			18.11.2017	Tunneliasema
Keilaniemi	KEN			18.11.2017	Tunneliasema
Koivusaari	KOS			18.11.2017	Tunneliasema
Lauttasaari	LAS			18.11.2017	Tunneliasema
Ruoholahti	RL			16.8.1993	Tunneliasema	Opaskartta / Guide map
Kamppi	KP	1,169	1,169	01.03.1983 00.00.2005	Tunneliasema Itäinen sisäänkäynti (Kampin terminaali)	Opaskartta / Guide map
Rautatientori	RT	0,487	1,656	01.07.1982	Tunneliasema	Opaskartta / Guide map
(Kaisaniemi) / Helsingin yliopisto 01.2015	(KN) HY	0,597	2,253	01.03.1995	Tunneliasema	Opaskartta / Guide map
Hakaniemi	HT	0,916	3,169	01.06.1982	Tunneliasema	Opaskartta / Guide map
Sörnäinen	SN	0,928	4,097	01.09.1984	Tunneliasema	Opaskartta / Guide map
Kalasatama	KA	1,123	5,220	01.01.2007	Silta-asema
Kulosaari	KS	1,823	7,043	01.06.1982	Pinta-asema
Herttoniemi	HN	1,442	8,485	01.06.1982	Betonikannen alla
Siilitie	ST	1,367	9,852	01.06.1982	Silta-asema valmis nyk.muod. 1.7.1985
Itäkeskus	IK	2,064	11,916	01.06.1982	Betonikannen alla
Itäkeskus–Mellunmäki:
Myllypuro	MP	1,922	13,838	21.10.1986	Pinta-asema
Kontula	KL	1,371	15,209	21.10.1986	Betonikannen alla
Mellunmäki	MM	1,644	16,853	01.09.1989	Silta-asema
Itäkeskus–Vuosaari:
Puotila	PT	1,042	12,958	31.08.1998	Katettu kaivanto
Rastila	RS	1,955	14,913	31.08.1998	Betonikannen alla
Vuosaari	VS	1,244	16,157	31.08.1998	Pinta-asema

 

Asemat: Taide ja arkkitehdit
Asema	Taide	Arkkitehdit
Kivenlahti	Kulkijat Teoksen muodostaa kaksi noin kaksi ja kolme metriä korkeaa, metrolaiturin keskiosassa olevaa puista humoristista hahmoa Kalle Mustonen	ALA Architects
Espoonlahti	Varjot veden pinnalla Ääni- ja valoteos laiturin keskiosassa Hans Rosenström	ALA Architects
Soukka	Sfäärit Teos koostuu neljästä eri elementistä (sfääristä), jotka sijoittuvat vertikaalisesti metroaseman eri osiin laituritasolta lippuhalliin Taneli Rautiainen	ALA Architects
Kaitaa	Juurtuminen   Antti Tanttu	PES-Arkkitehdit Oy
Finnoo	Haavekuvia Figuratiivisen teoksen kuvia yhdistää meriaihe Leena Nio	PES-Arkkitehdit Oy
Matinkylä		Pekka Leskelä / Arkkitehtitoimisto HKP Oy
Niittykumpu	Mari Rantanen, 2016	Pekka Leskelä / Arkkitehtitoimisto HKP Oy
Urheilupuisto		Pekka Leskelä / Arkkitehtitoimisto HKP Oy
Tapiola	Emma jättää jäljen -veistos Kim Simonsson, 2016	Teemu Palo / Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy
Aalto-yliopisto		Juho Grönholm / Arkkitehtitoimisto ALA Oy / Esa Piironen
Keilaniemi	Light Weave valoputkista koostuva taideteos Tommi Grönlund ja Petteri Nisunen, 2016	Juho Grönholm / Arkkitehtitoimisto ALA Oy / Esa Piironen
Koivusaari		Jutta Haarti-Katajainen / Arkkitehdit Helin & Co oy
Lauttasaari		Jutta Haarti-Katajainen / Arkkitehdit Helin & Co oy
Ruoholahti	Keraaminen taideteos liukuportaiden ylä- ja alapäässä, / A ceramic work of art at the end and beginning of the escalators, Juhana Blomstedt, 1993	Jouko Kontio, Seppo Kilpiä
Kamppi	Seinämaalaus liukuportaiden yläpuolella, / A wall painting above the escalators, Maa, ilma, tuli ja vesi (Land, air, fire and water) Ipi Kärki,1984-85 Suihkulähde ja veistos ”Liike” aseman ulkopuolella, / A water fountain and the sculpture ”Movement” outside the station, Anu Matilainen, 1985	Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen, Risto Parkkinen
Rautatientori      Central railway station	Maalaus ”Linjat” liukuportaiden yläpuolella / The painting ”Lines” above the escalators, Jouko Christiansson, 1984-85 Seinäkeramiikka laiturialueella,/ Wall ceramics on the platform area, Terhi Juurinen ja Riitta Pensanen, 1982Metron kasvoja, perjantai-ilta (Faces on the metro, friday evening) Sanna Karlsson-Sutisnan installaatio / An installation by Sanna Karlsson-Sutisna 28.11.2007. Rautatientorin metroaseman laituritaso, hissien luona.	Rolf Björkstam, Erkki Heino, Eero Kostiainen
(Kaisaniemi) Helsingin yliopisto 01.2015	Valotaideteos Verkosto liukuportaiden yläpäässä, / Illumination work of art Network at the top end of the escalators, Annikki Luukela,1995	liukuporraskuilun ja laiturihallin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Esa Piironen Oy. lippuhallin ja maanpäälliset rakenteet on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Kontio – Kilpi – Valjento Oy
Hakaniemi	Kuparireliefi Hakaniemen torista lippuhallissa, / A copper relief of the Hakaniemi square in the ticket hall, Aimo Tukiainen, 1965	Mirja Castrén, Juhani Jauhiainen, Marja Nuuttila
Sörnäinen		Jakko Kontio, Seppo Kilpiä
Kalasatama		HMT Arkkitehdit Oy
Kulosaari		Jaakko Ylinen, Jarmo Maunula
Herttoniemi		Jaakko Ylinen, Jarmo Maunula
Siilitie		Jaakko Ylinen, Jarmo Maunula
Itäkeskus		Jukka Katainen
Myllypuro		Arkkitehtitoimisto / Architect bureau Toivo Karhunen
Kontula	Graffititeoksia laituritasolla radan takaseinässä, / Graffiti art at platform level on the back wall of the track, Artism, Crash ja Space Henry Pulla ja Kimmo Hela-Aro, 1988	Arkkitehtitoimisto / Architect bureau Toivo Karhunen
Mellunmäki	Puureliefi liukuportaiden yläpuolella / Wooden relief on top of the escalators, Veikko Turtiainen,1990	Arkkitehtitoimisto / Architect bureau Toivo Karhunen
(Itäkeskus)
Puotila	Merkkipaalu lippuhallin viereisellä torialueella / Sign pole at the square area beside the ticket hall, Jarmo Maunula	Arkkitehtitoimisto / Architect bureau Kaupunkisuunnittelu Oy Jarmo Maunula
Rastila	Veistosseinämä ”Nonstop” laituritasolla / Sculpture wall ”Nonstop” at platform level, Timo Heino, 1998	Irmeli Grundström, Juhani Vainio
Vuosaari	Teos ”Expose” laiturihallin katossa, / The work of art piece ”Expose” in the ceiling of the platform hall, Jussi Niva, 1998	Arkkitehtitoimisto / Architect bureau Esa Piironen Oy

Metroasemien käyttäjämäärät 2019

Lähde https://www.hel.fi/hkl/fi/metrolla/metroasemien-kayttajamaarat/

Kaikkien arkipäivien keskiarvo vuonna 2019
Asema	nousijat	poistujat	kaikki kävijät yhteensä päivässä
Matinkylä	14 400	14 700	29 100
Niittykumpu	3 500	3 300	6 800
Urheilupuisto	3 500	3 500	7 000
Tapiola	8 200	8 500	16 700
Aalto-yliopisto	9 700	9 500	19 200
Keilaniemi	3 300	4 200	7 500
Koivusaari	2 100	2 500	4 600
Lauttasaari	12 200	10 900	23 100
Ruoholahti	15 300	15 000	30 300
Kamppi	26 000	27 100	53 100
Rautatientori	37 800	40 400	78 200
Helsingin yliopisto	11 000	14 600	25 600
Hakaniemi	14 500	16 600	31 100
Sörnäinen	22 500	16 600	39 100
Kalasatama	15 200	15 800	31 000
Kulosaari	3 400	3 800	7 200
Herttoniemi	19 300	16 600	35 900
Siilitie	4 500	5 500	10 000
Itäkeskus	23 200	16 700	39 900
Puotila	5 500	4 700	10 200
Rastila	2 600	7 000	9 600
Vuosaari	11 700	16 000	27 700
Myllypuro	8 600	5 200	13 800
Kontula	10 900	9 700	20 600
Mellunmäki	7 700	8 200	15 900

Länsimetro / Metro to the West

Pääkaupunkiseudun metroliikenne jatkuu Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espooseen, Matinkylään. Valmistuttuaan länsimetro kuljettaa yli 100 000 matkustajaa päivässä. Tuhansia ihmisiä työllistävä Suomen suurin infrahanke käsittää muun muassa seitsemän uutta asemaa, kaksi lähes 14 kilometrin pituista tunnelia ja noin kolme miljoonaa kuutiota kalliolouhetta. Voit seurata louhintatöiden etenemistä seurantapalvelusta, johon pääset oikealla ylhäällä olevaa oranssia kuvaa klikkamalla.
Metro traffic in the Helsinki Metropolitan Area is set to continue from Ruoholahti to Matinkylä in Espoo via Lauttasaari. Upon completion the west metro will transport over 100,000 passengers every day. Providing employment for thousands, Finland’s largest infrastructure project comprises, for example, seven new stations, two tunnels each nearly 14 kilometres in length and the removal of around three million cubic metres of blasted rock.