19.3.2024

Hevosraitiotielinjat 1890–1901, 1913–1917

Hevosraitiotielinjat Helsinki 1890–1901, Lauttasaari 1913–1917

Viimeksi päivitetty / Last modified: 20.06.2021 : 15.32

 

Helsingin raitiotielinjat2 Yksiraiteiset raitiotielinjat3 Raitiotielinjat 1908–

Lähde / Source material: Toivo Niskanen
Tähän sivuun liittyvät kartat ovat sivun alasivulla 2
.

Linja (1):
10.12.1890– 02.03.1891Töölö–Eteläsatama
Mannerheimintien ja Sibeliuksenkadun kulman tienoo–Mannerheimintie–Ylioppilastalo–Aleksanterinkatu–Unioninkatu–Eteläesplanadi–Eteläranta.
Linjan pituus 3044 m.
03.03.1891–
20.06.1891
Töölö–Kauppatori
linja lyheni Kauppatorille. Linjan pituus 2695 m.
21.06.1891–
03.09.1900
Töölö–Kaivopuisto
Linjaa jatkettiin …–Kauppatori–Eteläranta–Laivasillankatu / Katolinen kirkko.
Linjan pituus 3674 m.
04.09.1900–
13.09.1900
Ylioppilastalo–Kaivopuisto
Linja lyhennettiin Ylioppilastalolle
14.09.1900–
19.09.1900
Ylioppilastalo–Pohjoisesplanadi–Kaivopuisto
Linja siirtyi Aleksanterinkadulta Pohjoisesplanadille.
(Katso ”rinnakkaislinja 1”)Postikorttikuvassa kaksi hevosraitiovaunua Pohjoisesplanadilla.
”Rinnakkaislinja (1)”
14.09.1900– 29.09.1900Ylioppilastalo–Kauppatori
Ylioppilastalo–Aleksanterinkatu–Unioninkatu–Kauppatori
19.09. / 29.09.1900 Hevosraitiotieliikenne loppui.
Jatko: Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat (2)Töölö – Kaivopuisto
Linja (2):
10.12.1890– 09.05.1891Pitkäsilta–Lapinlahdenkatu
Pitkäsilta–Unioninkatu–Rauhankatu–Snellmaninkatu–Katariinankatu–Pohjoisesplanadi–Mannerheimintie–Bulevardi–Albertinkatu–Lapinlahdenkatu / Marian sairaalan edessä oleva aukio
Linjan pituus 2956 m.
10.05.1891–
20.06.1891
Siltasaari–Lapinlahdenkatu
Siltasaaren vaihde (Siltasaarenkatu 8)–Pitkäsilta–…
Linjan pituus 3447 m. Postikorttikuvassa hevosvaunu on Säätytalon edustalla Nikolainkadulla (Snellmaninkatu).
 
21.06.1891–
03.09.1900
Sörnäinen–Lapinlahdenkatu
Hämeentien ja Vilhonvuorenkadun kulmaus / Hämeentie–Siltasaarenkatu–Pitkäsilta–…
Linjan pituus 4782 m. Postikorttikuvassa hevosraitiotien avovaunu Rauhankadulla Valtionarkiston edustalla vuonna 1896.
Aleksanterinkadun ja Nikolainkadun risteyksestä ylöspäin käytettiin apuhevosta. Raitiotiellä oli oma ammattikunta, ”valjaspojat”, jotka vauhdissa kytkivät ja irrottivat apuhevosen.
04.09.1900–
13.09.1900
Sörnäinen–Bulevardi
Linja lyhennettiin Bulevardille. (Katso ”rinnakkaislinja 2”)
14.09.1900–
03.10.1900
Sörnäinen–Kauppatori
Linja lyhennettiin Kauppatorille.
04.10.1900 alkoi liikenne sähköraitiotielinjalla (1) Sörnäinen–Kauppatori
”Rinnakkaislinja (2)”
04.09.1900– 21.10.1901Albertinkatu–Lapinlahti
Bulevardin ja Albertinkadun kulma–Albertinkatu–Lapinlahdenkatu / Marian sairaalan edessä oleva aukio
Linjan pituus 826 / 306 m. (Eli loppuvaiheessa ajettu vain Albertinkatua)
21.10.1901 ulotettiin sähköraitiotielinjan (4) Liisankatu–Ylioppilastalo reitti Lapinlahteen
03.10.1900 / 21.10.1901 Hevosraitiotieliikenne loppui. ”Rinnakkaislinja 2” oli Helsingin viimeinen hevosraitiotielinja.
Jatko: Yksiraiteiset sähköraitiotielinjat (1) Sörnäinen – Kauppatori / (4) Lapinlahti – Liisankatu

Kohtausraiteet

Linjat olivat yksiraiteisia ja sopivilla paikoilla oli kohtausraide:
Kohtausraiteet: (Lähde: Toivo Niskanen ja ”Teknikern”-lehti, vuosikerta 0, numero 0. Näytenumero, ilmestynyt 12/1890.

Linjalla Töölö – Kaivopuisto:
1. Talleilla Töölössä,2. Hesperian portilla (~Mannerheimintie/Kivelänkatu)
3. Karamzinin huvilan luona (Mannerheimintie/Museokatu)4. Ylioppilastalolla
5. Unioninkadulla Yhdyspankin kohdalla6. Saunakadulla (Eteläranta)
(7. varmaankin ollut linjan päätepisteessä Katolisen kirkon luona, koska toisessa lähteessä mainitaan kohtauspaikkojen määräksi 15.)
Linjalla Sörnäinen – Lapinlahdenkatu:
1. Talleilla Sörnäisissä2. Kansankodin lähellä (Hämeentie 24)
3. Siltasaarella. (Siltasaarenkatu / Paasivuorenkatu)4. Vanhalla klinikalla (Unioninkatu 37)
5. Kauppatorilla6. Bulevardin alussa
7. Albertinkadulla8. Lapinlahdenkadun päässä

Uusi Suometar 22.8.1890
Omnibus- ja raitiotieyhtiöllä on nykyään 75 hewosta (joskus on niiden luku ollut yli 80:kin), 14 waunua ja yksi reki, 2 tallimestaria, 16 konduktöriä, 14 kuskia ja 9 tallimiestä. Tulewa raitiotielinja on juuri nykyinen omnibusreitti.Raitiotieyhtiö on nyt lopullisesti päättänyt kuljetusvoimana pääkaupungin tulevilla raitioteillä käyttää hevosia, eikä sähköä.
Päivälehti 4.9.1890

Helsingin raitiotie lienee jo valmis, koskapahan ensimmäinen vaunu oli  sitä myöten tänään ensi kerran liikkumassa.
Kun tämän kirjoittaja sen näki, niin ajoi se Pohjoisesplanadia pitkin, edessä yksi hewonen ja herrasmies ohjaksissa. Waunu on kaksipuolinen, niin että woi waljastaa hewosen kumpaan päähän tahtoo.
Päivälehti 3.12.1890

Helsingin pitäjän / Lauttasaaren taajaväkisen yhdyskunnan hevosraitiotie

Linja:
22.6.1913–10.10.1917Höyryvenelaituri / Lauttalaituri–Kasino–Katajaharjunniemi
Linjaus: Nk. kartanon laiturilta, eli nykyisen Tallbergin Puistotien päästä. Sieltä raitiovaunun reitti kulki suunnilleen nykyisen liikennepuiston nurkalle, josta se kääntyi kahden talon välistä vasemmalle, suuntasi kulkunsa kasinon ohi ja jatkoi matkaa Katajaharjuun, mahdollisesti Koivusaarentien kohdalle saakka. Viimeistään siihen mennessä, kun Lauttasaaren lautta toukokuun alussa 1914 aloitti liikenteensä, oli myös hevosraitiovaunun rataa jatkettu lauttalaiturille, nykyisen Lauttasaaren sillan kohdalle. Lauttalaiturilta lähdettyään hevosraitiovaunu kulki suunnilleen nykyisen Lauttasaarentien kohdalla, kääntyi vasemmalle ja jatkoi kulkuaan nykyisen Meripuistotien paikkeilla, ylitti sitten Lohiapajanlahden maakannasta pitkin ja jatkoi edellä mainittua reittiä kohti Katajaharjua.
10.10.1917 Raitiotieliikenne Lauttasaaressa loppui. (Lähde: Släktarkivet Julius Tallberg / Helsingin kaupunginarkisto). Linja oli Suomen viimeinen hevosraitiotie.