30.11.2022

Helsinki, raitiolinja M

Helsingin raitiotielinjat: Linja M

Viimeksi päivitetty / Last modified: 22.10.2022 : 17.42


Linja : M
Linjaväri käytössä koko linjan historian ajan 1914–1951.
Linjatunnus käyttöön tiettävästi vuonna 1920.

Tekstissä käytetään nykyistä nimistöä aina kun mahdollista. Jokaista reittikatua ei välttämättä mainita ja hyväksi käytetään myös muita kuin kadunnimiä.

Päivämäärät kertovat, milloin linjan varsinaista reittiä on ajettu. Varsinaisen reitin kullakin ajanjaksolla olleet pitempiaikaiset poikkeusreitit ja tilapäiset liikennekatkokset on mainittu punaisella. Lyhytaikaisia poikkeusreittejä ei ole lueteltu.

Linja M linjakartat

Aktiebolaget M.G. Stenius -yhtiö ja HRO tekivät 22.7.1912 sopimuksen, jonka mukaan Stenius -yhtiö rakensi raiteet ja ajolangat, toimitti sähkövirran ja piti reitin kunnossa.
HRO osti Munkkiniemen ja Haagan raitiotiet 31.12.1926.
Lisätietoja.
Väliaikainen liikenne Haagan linjalla alkaa 15.11.1914. Katso linja H.
22.12.191427.10.1915Ylioppilastalo–Munkkiniemi
22.12.1914 alkoi väliaikainen koeliikenne, joka vakinaistettiin 26.1.1915.

Reitti: Ylioppilastalon aukio (Mannerheimintie 14)–Mannerheimintie–”Tilkanvierto” (ei löydy vastinetta nykyaikana) kaartaen länteen Pikku Huopalahden reunamaa seuraten Paciuksenkadulle–Munkkiniemensilta–Ramsaynranta / Meilahdentien risteys.

Vuonna 1915 rataa on jatkettu Ramsaynrantaa Saunalahdentien risteykseen. Päivämäärä ei ole tiedossa.
28.10.1915x.x.1916Kauppatori–Munkkiniemi
H- ja M-linjojen liikennöinti oli tarkoitus alun alkaenkin toteuttaa Kauppatorille asti. Vuonna 1915 rakennettiin vaihde Katariinankadulta Aleksanterinkadulle länteen, minkä jälkeen reittimuutos voitiin toteuttaa.

Kauppatori–Pohjoisesplanadi–Katariinankatu–Aleksanterinkatu–Mannerheimintie–”Tilkanvierto”–Paciuksenkatu–Munkkiniemensilta–Ramsaynranta / Saunalahdentien risteys
Ramsaynranta–Munkkiniemensilta–Paciuksenkatu–”Tilkanvierto”–Mannerheimintie–Aleksanterinkatu–Unioninkatu–Pohjoisesplanadi/Kauppatori
x.x.191628.2.1917Linjaa jatkettiin Munkkiniemessä: –Saunalahdentie–Hollantilaisentie–Laajalahdentie–Munkkiniemen puistotie–Munkkiniemensilta. Näin muodostui suuri silmukka, jota liikennöitiin myötäpäivään. Päätepysäkki oli Kadettikoulun edustalla.

Aluksi lenkki ajettiin kokonaisuudessaan vain sunnuntaisin. (päiväkäsky 252, 5.10.1916) Muina päivinä ajettiin Ramsaynrannan, Saunalahdentien ja Hollantilaisentien kautta Kadettikoululle ja samaa reittiä takaisin.


Vuonna 1916 päärataa on jatkettu yksityisratojen tarkastajan kertomuksen mukaan rakentamalla 1 079 metrin pituinen raidekietaisu.
1.3.191731.10.1920Töölöntulli–Munkkiniemi
HRO sanoi Stenius-yhtiön sopimuksen irti, liikennettä jatkettiin väliaikaisella sopimuksella. Munkkiniemen ja Haagan linjat lyhennettiin pendelilinjoiksi. Jatkoyhteytenä Töölöntullista keskustaan toimi keltainen linja. Niissä keskustasta tulleissa keltaisen linjan vaunuissa, joilta oli jatkoyhteys Munkkiniemen linjalle, käytettiin M-kilpeä. M-kilpi asetettiin paikalleen Kauppatorilla.
Liikennekatkot alkuvuonna 1918:
– Suurlakon vuoksi ei liikennettä 29.1. alkaen.
– Punaisten kaarti ottaa raitiotiet haltuunsa 3.2. Punaiset perustavat yhtiön Helsingin Kaupungin Raitiotiet (HKR).
– Liikennettä Munkkiniemen linjalla ei aloiteta HKR-aikana.
– Punaisten kaartin esikunta määrää 4.4. kaiken työn, myös raitioliikenteen, lakkautettavaksi.
– HRO:n johto ottaa raitiotiet jälleen haltuunsa. Liikenne alkaa vaiheittain 18.4. alkaen.
– Munkkiniemen linjan liikenne alkaa 12.5.1918
.
1.1.192030.9.1924Ylioppilastalo–Munkkiniemi
Uusi sopimus HRO:n ja Stenius-yhtiön välille, linja jatkettiin jälleen keskustaan Ylioppilastalon aukiolle.
Ilmeisesti tässä yhteydessä M-kilpeä ryhdyttiin käyttämään Munkkiniemen linjan vaunuissa eikä enää keltaisen linjan vaunuissa.

Ylioppilastalon aukio (Mannerheimintie 14)–Mannerheimintie–”Tilkanvierto”–Paciuksenkatu–Munkkiniemensilta–Ramsaynranta–Saunalahdentie–Hollantilaisentie / Laajalahdentien risteys.
Hollantilaisentie / Laajalahdentien risteys–Laajalahdentie–Munkkiniemen puistotie–Munkkiniemensilta–Paciuksenkatu–”Tilkanvierto”–Mannerheimintie–Ylioppilastalon aukio
1.10.192431.10.1926Kauppatori–Munkkiniemi
Uusi Kirurgin ja Töölön välinen linja aloitti liikenteen. Mannerheimintie 14 kohdalle tuli linjaliikennettä, minkä vuoksi Haagan ja Munkkiniemen linjojen päätepysäkille ei enää ollut tilaa. Päätepysäkki siirrettiin tilapäisluonteisesti Kauppatorille.

Kauppatori–Pohjoisesplanadi–Katariinankatu–Aleksanterinkatu–Mannerheimintie–”Tilkanvierto”–Paciuksenkatu–Munkkiniemen silta–Ramsaynranta–Saunalahdentie–Hollantilaisentie / Laajalahdentien risteys.
Hollantilaisentie / Laajalahdentien risteys–Laajalahdentie–Munkkiniemen puistotie–Munkkiniemensilta–Paciuksenkatu–”Tilkanvierto”–Mannerheimintie–Aleksanterinkatu–Unioninkatu–Pohjoisesplanadi–Kauppatori.
1.11.192616.7.1934Erottaja–Munkkiniemi
Erottajan uusi silmukka valmistui, ja sinne sijoitettiin H- ja M-linjojen päätepysäkki.

Erottaja–Eteläesplanadi–Mannerheimintie–”Tilkanvierto”–Paciuksenkatu–Munkkiniemen silta–Ramsaynranta–Saunalahdentie–Hollantilaisentie / Laajalahdentien risteys.
Hollantilaisentie / Laajalahdentien risteys–Laajalahdentie–Munkkiniemen puistotie–Munkkiniemensilta–Paciuksenkatu–”Tilkanvierto”–Mannerheimintie–Erottaja.
17.7.193429.10.1937Erottaja–Munkkiniemi
Uusi rata Munkkiniemenkadulle (nyk. Tukholmankatu) ja Paciuksenkadulle valmistui. Rata Tilkanvierrolta Pikku Huopalahden reunamaa pitkin Munkkiniemen sillalle jäi pois käytöstä.

Erottaja–Eteläesplanadi–Mannerheimintie–Tukholmankatu–Paciuksenkatu–Munkkiniemen silta–Ramsaynranta–Saunalahdentie–Hollantilaisentie / Laajalahdentien risteys.
Hollantilaisentie / Laajalahdentien risteys–Laajalahdentie–Munkkiniemen puistotie–Munkkiniemensilta–Paciuksenkatu–Tukholmankatu–Mannerheimintie–Erottaja.

Heikinkadun (Mannerheimintie) rata siirrettiin kadun keskelle kesällä 1935. Uusi rata otettiin käyttöön 22.8.1935. Erottajan silmukan liittäminen uuteen rataverkkoon ei kuitenkaan ollut vielä tehty, minkä vuoksi linja M ajoi vain väliä Munkkiniemi–Töölöntulli, jossa oli vaihtoyhteys linjalle 4. Poikkeuksen kestosta ei ole tietoa, mutta se on kestänyt korkeintaan muutamia päiviä.
30.10.193728.11.1951Erottaja–Munkkiniemi
Uusi silmukka valmistui Saunalahdentien itäpäähän, Ramsaynrannan risteykseen. Vanha linjaus Ramsaynrannassa jäi pois linjaliikenteen käytöstä ja vaunut ajoivat molempiin suuntiin Munkkiniemen puistotien kautta.

Erottaja–Eteläesplanadi–Mannerheimintie–Tukholmankatu–Paciuksenkatu–Munkkiniemen puistotie–Laajalahdentie–Hollantilaisentie–Saunalahdentie, päätesilmukka Saunalahdentien, Ramsaynrannan ja Pikkuniementien risteyksessä.
Saunalahdentie–Hollantilaisentie–Laajalahdentie–Munkkiniemen puistotie–Munkkiniemensilta–Paciuksenkatu–Tukholmankatu–Mannerheimintie–Erottaja.

1.4.1944 lähtien linjaa M ajettiin koko reitillä Erottaja–Munkkiniemi vain 30 minuutin välein kahdella vaunulla. Lisäksi aloitettiin pendelilinja välillä Meilahti–Munkkiniemi 15 minuutin välein yhdellä vaunulla. Pendelilinjalta oli vaihtoyhteys Meilahdessa linjalle 4.

1.6.1944 lähtien järjestely purettiin. Pendeliliikenne lopetettiin ja linja M ajoi koko reitin Erottaja–Munkkiniemi 15 minuutin välein neljällä vaunulla.
28.11.195129.11.1951Erottaja–Munkkiniemi
Uusi eli nykyinen päätesilmukka otettiin käyttöön Munkkiniemessä torstaiaamuna 29.11.1951.  (Lähde: Liikennepäällikön päiväkäsky 199/1951.) Reittiosuus Saunalahdentien itäpäähän Pikkuniementien risteykseen jäi pois.

Erottaja–Eteläesplanadi–Mannerheimintie–Tukholmankatu–Paciuksenkatu–Munkkiniemen puistotie–Laajalahdentie–Saunalahdentie, päätepysäkki Saunalahdentie 10 kohdalla.
Saunalahdentie–Hollantilaisentie–Laajalahdentie–Munkkiniemen puistotie–Munkkiniemensilta–Paciuksenkatu–Tukholmankatu–Mannerheimintie–Erottaja.
1.12.1951Linjat 4 ja M yhdistettiin 1.12.1951. M-tunnus jäi pois, linja 4 ajoi Munkkiniemeen asti.
Raitiotietä käytettiin muuhunkin kuin matkustajien kuljetukseen. Munkkiniemessä oli satamarata (Ramsaynranta – Pikkuniementie) ja ”sirkkelisahan raide” (”Huopalahdentie – Turunväylän risteys”).
Munkkiniemessä oli myös veturivaja M.G.Steniuksen omalle sähköveturille. Edellä mainitun tarkastajan kertomuksen mukaan radalla oli kahdeksan tavaravaunua vuonna 1916.

Yöliikenne:

28.11.1922–
1.2.1923
Ylioppilastalo–Munkkiniemi
Kokeilun aikana lähtivät yövaunut Ylioppilastalolta klo 0.15 ja Munkkiniemestä klo 23.45 ja 0.45. Kokeilu loppui matkustajien vähyyden vuoksi. (Lähde: HRO vuosikertomukset 1922 ja 1923)
x.5.1940–
7.10.1951
Erottaja–Munkkiniemi
Yöliikenne normaalireitillä alkoi toukokuun 1940 lopulla yhdellä lähdöllä klo 24. Liikennettä lisättiin 3.10.1940.
8.10.1951–
30.11.1951
Erottaja–Töölö–Munkkiniemi

 

Bussilinjan 18 yöliikenne lopetettiin. Linjan osuus Töölössä korvattiin linjan M yöreitillä Arkadiankadun ja Runeberginkadun kautta. (Lähde: HKL päiväkäsky 169/1951)

Tungosaikalinjoja:

1950 Linja MK Munkkiniemi–Rautatientori–Kallio–Käpylä
Linja lopetettiin vuoden lopulla
xx.xx.1950–
30.11.1951
Linja ML Salmisaari–Munkkiniemi
xx.xx.1950–
30.11.1951
Linja MS Kauppatori–Munkkiniemi
Karttapiirros Munkkiniemen ja Haagan raitioteistä:
Kadettikoulun vekseliohjesäännöstä:
Kadettikoulu toimi v. 1923 – 1940 Munkkiniemessä Laajalahdentie 5:ssä sijaitsevassa jyhkeässä rakennuksessa. Kadettien kulkuvälineenä kaupungille oli luonnollisesti raitiovaunu, joka on saanut sijansa myös kadettina v. 1933 – 1935 olleen Åke Åströmin muistelmissa, joita on julkaistu Kylkirauta-lehdessä.
Vekseli eri muodoissaan oli kadetille tärkeä väline. Sitä varten oli kadettioppilaskunnan keskuudessa säädetty erityinen ”vekseliohjesääntö”, jonka kohdan 1.B.4. (rautavekseli, raitioteillä käytettävä, käsin väännettävä) tärkein sovellutus oli ns nilkkaheitto. Radan ylitettyä yksiraiteisena Pikku-Huopalahden sillan oli nykyisen Munkkiniemen Puistotien alkupäässä Munkkiniemen ison päätesilmukan sulkeva käsivivulla varustettu vaihde, joka luonnollisesti oli käännettävä mennen tullen.”Kääntäminen suoritettiin aina, mikäli kadetteja oli matkassa, heidän toimestaan seuraavasti:
yhden simpun (= nuoremman kurssin kadetti) asettuessa vaunun etusillalle ja toisen takasillalle, vaunun tullessa kaupungista päin ja lähestyessä ko vaihdetta, kuljettaja hiljensi vauhdin. Tällöin etusillalla seisova kadetti hyppäsi vaunusta ja juoksi vaihteelle, kääntäen sen ja hypäten takaisin etusillalle vaunun tultua kohdalle. Vaihdevipu vastapainoineen oli nyt 45 asteen kulmassa sivullepäin vaunu menosuunnasta. Tällä välin oli takasillalla oleva kadetti asettunut seisomaan vaunun takasillalle alimmalle askelmalle. Itseään kädensijoista kiinnipitäen ja seisten vasemman jalkansa varassa hän kallistui ulospäin vaunusta ojentaen oikean jalkansa suoraksi sivulle nilkalla tavoittaen vaihteen kädensijan ja vaunun takapyörien sivuutettua vaihteen hän oikealla jalallaan veti vaihdevivun takaisin alkuasentoon. Vaihde oli tällöin valmiiksi käännetty vaunun paluuta varten, joten se saattoi pysähtymättä ohittaa vaihteen ajaessaan takaisin kaupunkiin. Suurin vaikeus oli suorittaa jalalla veto niin hallitusti, ettei vaihdetanko kimmonnut takaisin. Voi sitä simppua, jolle näin sattui! Mikäli vaunussa oli vain yksi kadetti mukana, yhdentekevää oliko tämä vanhempi vai nuorempi, hän hyppäsi alas etusillalta ja juoksi vaihteelle kääntäen sen ja vaunun takapyörien sivuutettua vaihteen hän käänsi sen takaisin juosten vaunun kiinni hypäten sen takasillalle.”

 

 

Kerrottu vaihteenkääntöperinne lienee peräisin 1920-luvulta ja se eli Munkkiniemen kadettien mukaan 1930-luvun loppuun saakka. Kadetit olivat raitiotiehenkilökunnan kanssa erittäin hyvissä väleissä ja antoivat henkilöstölle mm lempinimiä. Eräs suosittu rahastaja oli ”Heluna”. M-linjan vaunu oli taasen kadettien kielessä ”Monitori”.
Resiina 1/1976 SRS:n palsta.