30.11.2022

Hevosvaunut

HRO: HEVOSVAUNUT

HRO 12. Kokoelma Asger Christiansen
Umpivaunut 1–15Avovaunut 16–19
Valmistaja:ScandiaScandia
Valmistettu1–11: 1890
12–15: 1891
16–19: 1891
Pituus5,8 m
Leveys1,9 m
Korkeus2,75 m
Akselijärjestys22
Pyörästön pituus1,6 m
Pyörän halkaisija660 mm
JarrutKäsijarru: TelkinpyöräKäsijarru: Telkinpyörä
Tyhjäpaino1,6 t
Istumapaikkoja1424
SeisomapaikkojaEtusilta: 5 (sekä yksi paikka kuljettajalle)
Takasilta: 6
Etusilta: – (paikka vain kuljettajalle)
Takasilta: 6
VetovoimaYksi hevonen, tarvittaessa kaksi hevostaYksi hevonen, tarvittaessa kaksi hevosta

Vaunujen tilaus- ja toimitushistoriaa

Vaunut 1-11 päätettiin tilata 16.7.1890. Tarjouksia oli saatu yhdeksältä valmistajalta. Vaunut tilattiin A/S Scandialta Randersista, Tanskasta.

Asiamies ilmoitti 3.11.1890, että hän oli ottanut vaunut vastaan Tanskassa. Jo 11.11.1890 johtokunta totesi, että vaunujen rakenteesta oli havaittu jarrulaitteiden vipujen olevan heiveröisiä ja jousien puuttuvan vetolaitteista, mistä seikoista Scandiaa tuli informoida välittömästi.

Ainakin yksi vaunuista toimitettiin jo marraskuun alkupuolella ja sillä ajettiin 12.11. koeajoja mm. Pohjois-Esplanaadikadulla. (Uusi Suometar 13.11.1890). Kaikkiaan kolme vaunua oli toimitettu 27.11. mennessä ja tuolloin toiset kolme oli myös tuotu Hangon satamaan, josta ne kuljetettiin rautateitse Helsinkiin. Loppujen viiden vaunun odotettiin saapuvan marraskuun viime päivinä. (Uusi Suometar 27.11.1890) Todennäköisimmin nekin saatiin liikennekelpoisiksi väliaikaisen liikennöinnin alkuun mennessä.

13.1.1891 HRO:n johtokunta totesi saaneensa kaksi tarjousta 4 lisävaunusta. Tarjoukset teki Scandia sekä helsinkiläinen Osbergska Verkstad. 3.3.1891 vaunut päätettiin tilata Scandialta. Vaunuihin asennettaisiin parannetut jarrut (tiedossa ei ole mitä tällä tarkoitettiin.) Vaunut toimitettiin laivalla Helsingin Eteläsatamaan 18.6.1891. (Päivälehti 20.6.1891)

7.4.1891 oli saatu tarjoukset 4 avovaunusta Scandialta ja tukholmalaiselta Atlakselta. Scandian halvempi tarjous valitaan.Myös näihin vaunuihin tuli parannetut jarrut. Vaunuista kolme toimitettiin Sirius-laivalla Helsinkiin 17.7.1891 ja niitä käytettiin ensi kerran liikenteessä 19.7.1891. (Päivälehti 18.7.1891 ja 21.7.1891; Uusi Suometar 21.7.1891)

Vaunukohtaisia tietoja

NumeroPoistettuHuom.
1–101900–1908
11Museovaunu
12–151900–1908
16–191900–1908

Olemassaolevat vaunut

HRO 11. Museovaunu
Tuntematon. Jokioisten museorautatie. Vaunu Isoja muutoksia

Hajanaisia tietoja vaunujen käytöstä hevosraitioliikenteen loputtua
1901: Viisi vaunua muutettiin katetuiksi perävaunuiksi. HRO:n johtokunta päätti 4.3.1901 muuttaa viisi umpinaisia hevosvaunuja perävaunuiksi. Niihin päätettiin asentaa suuremmat ikkunat: hevosvaunuissa kummallakin sivulla oli kuusi ikkunaa, muutostöiden jälkeen vaunuissa oli kolme isompaa ikkunaa. Johtokunnan puheenjohtajan ehdotusta sähköjarrujen asentamisesta näihin vaunuihin ei hyväksytty. Vaunujen alkuperäiset numerot eivät ole tiedossa, mutta muutosten jälkeen ne saivat uudet numerot 1–5. Vaunut olivat perävaunukäytössä vuoteen 1907.
1907: Edellämainituista viidestä vaunusta yksi remontoitiin ja siihen asennettiin sähkömagneettiset jarrut. Kts. HRO 5I. Ilmeisesti tämä vaunu oli käytössä vaunujen käyttötilastoiden perusteella käytössä ainakin vuoteen 1919.
1909: HRO:n johtokunta päätti 22.12.1908 myydä hevosvaunut julkisella huutokaupalla seuraavana keväänä. Huutokauppa järjestettiin 22.5.1909 ja vielä 14.5.1909 johtokunta asetti minimihinnoiksi katetuille vaunuille 225–250 mk/kpl ja avonaisille vaunuilla 125 mk/kpl. Johtokunnan jäsen Julius Tallberg huusi vaunut itselleen. Johtokunta päätti 27.5.1909 myydä vaunut hänelle 200 mk/kpl hintaan huomauttaen samalla, että Tallberg itse oli aiemmin ollut sitä mieltä, ettei vaunuja saisi myydä niin halvalla. Tallberg ei osallistunut päätöksentekoon tässä asiassa.
Tallberg laittoi sittemmin vaunut julkiseen huutokauppaan, joka pidettiin 27.9.1909 ”Rosahuvilassa” Töölössä, siis Töölön hevosvaunuvajassa. Myytävänä oli yhteensä 17 avonaista ja katettua hevosvaunua. (Em. vaunu 5 oli käytössä perävaununa, joten se ei ollut myynnissä, eikä myöskään vaunu 11, koska se säilyi HRO:lla ja on nykyisin jäljellä museovaununa.)
Tallbergin myymistä vaunuista neljä päätyi Kausala–Leininselkä -rautatielle. Niistä yksi taas on jäljellä Jokioisten Museorautatiellä. Museorautatien hallussa oleva vaunu on ilmeisesti yksi vuonna 1901 perävaunukäyttöön muutetuista hevosvaunuista, sillä siinä on kummallakin sivulla kolme isoa ikkunaa.
Yksi umpivaunu päätyi työmaakopiksi (Signe Branderin Kotkankadulta vuonna 1912 ottama kuva Finna-palvelussa.)
Kaikki Tallbergin kauppaamat vaunut eivät ilmeisesti käyneet kaupaksi. Tallbergin perustamalla, vuosina 1913–1917 käytössä olleella hevosraitiotiellä oli käytössä viisi hevosvaunua, joista ainakin kaksi olivat avovaunuja.

Kuvia

HRO 12. Kuva ©: Kokoelma Asger Christiansen
HRO 5. Kuva ©: Kokoelma Asger Christiansen
HRO 6. Kuva ©: Kokoelma Asger Christiansen
HRO 16. Kuva ©: Kokoelma Asger Christiansen
Alokkaan Manne vetää vaunua 11 vuonna 1974
Hevosvaunu Jokioisten Museorautatiellä Minkiön kapearaidemuseossa Kausala–Leininselkä -asussa. Kuva © Jorma Rauhala 4.5.1986

Umpivaunujen pohjapiirros
HRO 16. Kokoelma Asger Christiansen