Nivelvaunut 201–240 (6-aks)

HKL: MOOTTORIVAUNUT 201–240 / VARIOTRAM


HKL 211 vuonna 2008 Mannerheimintiellä.

HKL:n julkaisemat postikortit Variotramista. Currus electricus demissior on matalalattiaraitiovaunun ”virallinen” latinankielinen nimi.

HKL 201–240

”mato”, ”kaalimato”, ”saksanseisoja”, ”variotrammi” ”bomba / bombsu”, ”trammi”

Vaunut ovat nelinivelisiä ja kolmitelisiä matalalattiaisia nivelraitiovaunuja. Yhdessä telissä on neljä pyörää (ei läpimeneviä akseleita) ja joka pyörällä oma moottorinsa. Ensimmäisenä raitiovaunusarjana maailmassa lämmitetty lattia, nopeusanturiton sähkökäyttö ja vaihtovirtamoottorit sekä ohjaamon ergonometriset säädöt kuljettajakohtaisella muistikortilla.

Vuonna 1999 Variotram sai kunniamaininnan muotoilualan kilpailussa Pro Finnish Design.

SarjatunnusMLRV (1, 2) (1=201-220; 2=221-240) 2 oli optio. Joitakin eroja mm. ohjaamossa
Valmistaja:

Kokoonpano:

ADtranz 1.5.2001: Bombardier
(ABB Daimler-Benz Transportation, DaimlerChrysler Rail Systems / Bombardier Transportation [HKL kertoo])Transtech (Rautaruukki Oyj Transtech / Talgo-Transtech Oy / Talgo Oy [HKL kertoo])
SähkölaitteetAsea Brown Boveri (ABB) / Traktionssysteme Austria GmbH (TSA)
Valmistettu1998: 201
1999: 202-208
2000: 209-220
2001: 221-224
2002: 225-236
2003: 237-240
Toimitettu201 : 1998
202-208: 1999
209,210: 2000
211-213: 2003
214,215: 2002
216-218: 2003
219 : 2004
220 : 2003
221-224: 2001
225-236: 2002
237-240: 2003
Leveys2,3 m
Pituus24,4 m
Korkeus3,4 m
Pyörästön pituus1,8 m + 7,76 + 7,76 m
AkselijärjestysBoBoBo
Pyörän halkaisija660 mm (600 mm kulunut)
MoottoritABB / TSA: 8WXA 3442M, 12 x 45 kW
Jarrut-Käsijarru
-Sähköjarru
-Kiskojarru
Omapaino35 t
Istumapaikkoja45 + 10
Seisomapaikkoja80
Lattiakorkeus375 mm
ovien kohdalla 325 mm
IlmastointiOn

Esite- yms. materiaalia Variotrameista

HKL:n henkilöstötiedote ensimmäisen vaunun saapumisesta

Esite 1, esite 2, esite 3, esite 4, esite 5, esite 6, esite 7

HKL:n julkaisemat postikortit

Ensimmäinen liikennöintipäivä eri raitiolinjoilla

1030.8.1999 (vaunut 202 ja 203 linjan 10 ruuhkavuoroissa)
6x.11.2001
414.10.2002
829.7.2003
1, 1Ax.10.2003
3B, 3T1.11.2003
7A27.1.2006

Valmistajista ym.

Vaunut tilattiin silloiselta Adtranzilta. Adtranz-yhtiö perustettiin 1.1.1996 ABB:n ja AEG:n kiskokalustoteollisuuden fuusiona. Yhtiön nimenä ei koskaan ollut muodollisesti Adtranz, vaan alkuperäinen nimi oli ABB Daimler-Benz Transportation, joka muuttui vuonna 1999 muotoon DaimlerChrysler Rail Systems. Brandinimenä, siis eräänlaisena tuotemerkkinä nimeä Adtranz käytettiin yleisesti, yhtiön itsensä toimesta aina muodossa ADtranz (siis myös D isolla). Yhtiön omistivat 1.1.1996 lukien ABB ja Daimler-Benz puoliksi, mutta tammikuussa 1999 ABB myi kaikki osakkeensa Daimler-Benzille (josta yhtiön muodollisen nimen muutos).
Suuren osan Vario-vaunuista ehti siten toimittaa Adtranz. Vain vaunun 201 muodollinen toimittaja ehti olla ABB Daimler-Benz Transportation, koska 1999 puolella virallinen nimi oli jo muuttunut.
Suurempi muutos tapahtui sitten 1.5.2001, jolloin voimaan astui raideliikenneteollisuuden tähän asti ehkä kaikkein massiivisin yrityskauppa, jolloin Daimler-Benz myi koko Adtranzin Bombardierille. Bombardier sulautti yhtiön välittömästi omiin rakenteisiinsa, eli Adtranz ei ehtinyt elää päivääkään Bombardierin tytäryhtiönä. Kilpailuviranomaiset asettivat monopolin ehkäisemiseksi useita ehtoja kaupalle, ja yksi niistä oli Variotram-vaunujen tuotannon myyminen konsernista ulos. Tämä tapahtuikin pian, ja ostaja oli Stadler. Vaunutyypistä jo tehdyt hankinnat tai tilaukset rajattiin kuitenkin tämän kaupan ulkopuolelle, ja näin ollen kaikki 1.5.2001 toimittamatta olleet mutta jo tilatut Variot Helsinkiin (ja Saksan kaupunkeihin) jäivät Bombardierin toimitettaviksi. Bombardier peri myös kaikki sopimustekniset vastuut Adtranzilta, joten niin Helsingissä kuin muuallakin Adtranzin toimittamien Vario-vaunujen takuuvastuut koituivat Bombardierin vastuulle. Suomessa yhtiötä edustaa konsernin Suomeen rekisteröity tytäryhtiö Bombardier Transportation Finland Oy.
Koska Variotram osoittautui sellaiseksi ratkaisuksi kuin osoittautui, HKL ulkoisti sopimuksella omien Variotram-vaunujensa huollon ja kunnossapidon Bombardierille. Sopimus astui voimaan 1.11.2007 (muistaakseni), ja on voimassa kymmenen vuotta. Ellei sopimusta jatketa, sen voimassaolo päättyy siten 31.10.2017.
Johannes Erra. (2014)
HKL omisti vaunut ulkoisti vaunujen huollon ja kunnossapidon Bombardier Transportation Finland Oy:lle yllä mainitulla sopimuksella. (2014)

Syksyn 2017 tiedon mukaan Variotrameista luovutaan vuoden 2018 aikana. Variotramien hankintasopimus sekä muutos- ja yhteistyösopimus puretaan yhteisymmärryksessä HKL:n ja Bombardier Transportation Finland Oy:n kesken. HKL:lle suoritetaan lisäksi 33 miljoonaan euron sovintokorvaus. Sovintosopimus hyväksyttiin HKL:n johtokunnassa 23.8.2017.

28.3.2018 tilanteen mukaan käytössä oli 31 vaunua. Vaunujen käyttö Helsingin raitioteillä loppui kokonaan 31.12.2018. Vaunujen tulevaisuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Vaunukohtaisia tietoja

NumeroToimitettuPoistettu HKLKäyttöön MPK-Łódź Spółka z o.o.Lisätietoja
20111.11.1998Varastoitu Koskelan tilapäiseen halliin 15.3.2018.
20214.5.1999 Koeliikenne 14.9.2021 (3
2032.6.1999 / 17.10.2003Takaisin tehtaalle 2.4.2003
Takaisin Helsinkiin 17.10.2003
20417.6.1999 / 28.1.2002Takaisin tehtaalle 12.11.1999
Takaisin Helsinkiin 28.1.2002
20515.7.1999 Koeliikenne 14.9.2021 (3
2066.9.1999Varastoitu Koskelan tilapäiseen halliin 15.3.2018.
20719.10.1999Saksaan (Bombardier Transportation, Werk Bautzen) 8.4.2005
20821.12.19991)
2095.5.2000Kiskoiltasuistumisen 2.4.2014 jälkeen ei ole ollut liikenteessä. Hinattu ensin Vallilan halliin. Ajettu 27.3.2015 Koskelan halliin. Myöhemmin kuljetettu Bombardierin Pasilan verstaalle.
21020.6.2000 / 23.9.2003Takaisin tehtaalle 16.4.2003
Takaisin Helsinkiin 23.9.2003
2115.8.2003
Varastoitu Koskelan tilapäiseen halliin 16.3.2018.
1)
21216.9.2003Varastoitu Koskelan tilapäiseen halliin 28.3.2018.
21314.10.2003 
21426.11.2002 
21523.4.20021)
21626.8.2003 
21728.10.2003 
2182.12.2003 
21921.1.2004Varastoitu Koskelan tilapäiseen halliin 13.2.2018.HKL:n toimesta tehty jarrusäätökokeilu marraskuussa 2010. Paremmat liikkeellelähtö- ja pysähtymisasetukset.
2207.10.2003 
22124.9.2001 
22230.10.20011)
22327.11.2001 
22418.12.20018.3.2006 Bombardier Hennigsdorf
22522.1.2002 
22619.2.2002 
22726.3.2002 
2282.8.2002Varastoitu Koskelan tilapäiseen halliin 28.9.2017.
22921.5.2002 
23016.7.2002 
23113.8.2002 
23217.9.2002 
23317.10.2002 
23412.11.2002Kuljetettu Saksaan Rhein-Neckar-Verkehr GmbH:lle (RNV) 16.7.–18.7.2017
23529.11.2002 
23617.12.20021)
2371.4.2003
Kuljetettu Saksaan Rhein-Neckar-Verkehr GmbH:lle (RNV) 29.7.–1.8.2017
2)
23815.4.2003 
23923.5.2003 
24023.6.20032)
1) 10.2009(?): vaunuihin 208, 211, 215, 222, 236 on vaihdettu jousien tilalle kumijoustimet.
2) 237, 240 pyöräprofiilikokeilu alkuvuosi 2010; uusi pyöräprofiili testauksessa tasaisempaa kaarre- ja ristikkoajoa varten .
3) Vaunut 202 ja 205 ovat koekäytössä Puolassa Łódźin raitioteillä (MPK-Łódź Spółka z o.o.) kahdeksan kuukauden ajan alkaen 14.9.2021. Liikennöitviä linjoja ainakin linjat 10 ja 18, ks. https://www.mpk.lodz.pl/
Kuvia:
HKL 201 Vallila 2005
HKL 203 linjalla 10 Mannerheimintiellä, Kuva © J.V. Nordlund 2.9.1999
HKL 216 Vallila 2005
HKL 231 Runeberginkatu 2005
HKL 231 Ruoholahti 2010
HKL 235 Hakaniemi 2004
HKL 218 Otanmäellä, kuva 1 ja kuva 2; kuvalähde: Yle Areena / Dokumenttiprojekti: Kainuun tähti. 2003.

Kuvia vaunusta 202 Łódźissa, kaikki kuvat © MPK-Łódź Spółka z o.o., https://www.facebook.com/mpklodz/, 15.9.–17.9.2021. Kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4, kuva 5, kuva 6, kuva 7


HKL 235 ja 238 linjan 10 poikkeusreitillä Runeberginkadun ja Ruusulankadun kulmassa.

– 29.1.2006: HKL ja Bombardier ovat päässeet sopimukseen varioiden korjaamisesta.
Kaikki vaunut viedään Bombardierin tehtaille korjattavaksi.
Korimurtumien lisäksi samalla korjataan monet muutkin viat tehtaalla eikä Helsingissä, kuten aiemmin suunniteltiin.
Myös kaikkien vaunujen telien apurungot vaihdetaan.
– x.5.2007: HKL ja Bombardier ovat sopineet järjestelystä, jossa Bombardier Transportation ottaa kokonaisvastuun HKL:n Variotram -raitiovaunuista. Bombardier vastaa myös raitiovaunujen huollosta ja kunnossapidosta ja takaa vaunuille korkean käyttöasteen.
Käytännössä sopimusjärjestely merkitsee, että Bombardier takaa Variotram -vaunujen käyttöasteeksi vähintään 92 prosenttia ja vastaa sovittuun kiinteään hintaan raitiovaunujen kunnossapidosta seuraavat kymmenen vuotta. HKL:llä on optio jatkaa kunnossapitosopimusta raitiovaunujen koko käyttöiän ajan. HKL maksaa käyttökorvausta vain vaunujen käytön mukaan ja saa myös hyvitystä mahdollisesta minimikäyttöasteen alituksesta. HKL:n maksama korvaus vastaa nykyistä huoltokorvaustasoa.
HKL järjestää Bombardierin huolto-organisaatiolle tilat ja laitteet raitiovaunuvarikoille. Bombardierin tehtäväksi tulee Variotram -raitiovaunujen kaiken ennalta ehkäisevän ja korjaavan huollon ja kunnossapidon toteuttaminen. HKL huolehtii edelleen itse päivittäisestä siivouksesta ja mm. ilmansuodattimien ja lamppujen vaihdoista. Sopimuksen tekeminen merkitsee, että matalalattiaiset Variotram -raitiovaunut säilyvät Helsingin raitiovaunuliikenteessä.
HKL:llä on oikeus purkaa sopimus, mikäli vaunuille asetettu minimikäyttöastevaatimus ei toteudu tai jos osoittautuu, että vaunujen rakenne ei tule kestämään koko niiden suunniteltua elinikää 40 vuotta. Bombardier asettaa takauksen, joka vastaa koko kaluston tämänhetkistä arvoa.
– Bombardier Transportation Finland Oy perusti vaunupajan Traverssikujalle kesällä 2008 Variotram -vaunujen korjausta varten.
Korjaamon muodostaa kaksi Teollisuuskadun puoleista raidetta entisestä sähköjunahallista. Ensimmäisellä raiteella on 1000 mm:n raide (tilanne 22.8.2008).
Nykyään (2010) siellä tehdään Varioiden 10-vuotishuoltoja.
Huoltoon kuuluu sekä isoja laakerienvaihtoja että pienempää puhdistusluontoista työtä. Työ vaatii vaunun pilkkomisen osiin (siis viiteen). Yksi vaunu viipyy huollossa noin viikon. Suunnitelmana on, että 10-vuotishuollot on tehty kaikille Varioille vuonna 2010.
– 2010: Koskelan varikolla olevalla Mobiturn2-profilointikoneella (MOBITURN – Hegenscheidt-MFD) profiloidaan Variotram -raitiovaunujen pyörät. Kone on Bombardier Transportation Oy:n käytössä Variotram -raitiovaunujen huolto- ja kunnossapitosopimuksen mukaisesti.

TIEDOTE 12.11.1998

HELSINGIN MATALALATTIAINEN RAITIOVAUNU TEOLLINEN MUOTOILU ADtranzin KONSEPTIN POHJALTA: CREADESIGN OY HANNU KÄHÖNEN JA TYÖRYHMÄ LÄHTÖKOHTA
Helsingin uuden matalalattiaraitiovaunun lähtökohtana on ADtranzin Variotram -konsepti.
Vaunun suurimmat tekniset sekä rakenteelliset ratkaisut olivat jo olemassa, mutta sen ulkoinen hahmoja sisustus toteutettiin Helsinkiä varten.
Ulkomuotoon ovat vaikuttaneet Helsingin karu ilmasto ja kaupunkikuvalliset seikat, huollon, ylläpidon ja käytön asettamat vaatimukset sekä valmistustekniset näkökohdat. Toteutuneissa ratkaisuissa on ennen kaikkea huomioitu käytön helppous ja turvallisuus matkustajien kannalta.

ULKOMUOTO

Muotoilulla on haettu ilmettä, joka hahmottuu nykyaikaisella, avarana, turvallisena, helppokäyttöisenä ja helsinkiläisenä. Suunnittelun johtoajatuksena on ollut eräänlainen liikkuva pysäkki johon voi siirtyä yhdellä askeleella. Suuren ikkunapinta-alan sekä matalan matkustuskorkeuden ansiosta matkustajan kontakti ympäristöönsä on mahdollisimman hyvä. Pelkistetyn ulkomuotonsa ansiosta raitiovaunu istuu osaksi Helsingin katukuvaa.
Helsingin raitiovaunut ovat perinteisen olleet ulkomuodoltaan kevyitä, kapeita ja korkeita. Kavennettu keula sekä perä lisäävät myös jalankulkijoiden turvallisuutta. Talviolosuhteet vaativat suojaamaan katolla olevan tekniikan. Yhtenäinen, koko vaunun mittainen kate luo ehjän kokonaismuodon myös ylhäältä katsottaessa. Kuljettajan ikkunan yläpuolelle sijoitettu visiiri estää veden ja loskan valumisen katolta tuulilasille jarrutettaessa sekä suojaa kuljettajaa auringon häikäisyltä. Visiirin ansiosta myös raitiovaunun keula sekä perä erottuvat selvästi toisistaan esimerkiksi ruuhkatilanteissa. Visiiri on myös viite Helsingin raitioliikenteen historiaan: vastaavia lippoja on ollut käytössä aikaisemminkin.


SISUSTUSRATKAISUT
Vaunun sisustus on suunniteltu Helsinkiä varten. Suunnittelun on kuunneltu käyttäjiä edustavien erityisryhmien mielipiteitä. Myös ilkivalta, tekniset syyt sekä kestävyysvaatimukset ovat osaltaan määrittäneet muotoilua sekä materiaalivalintoja.
Seinien ja katon värityksessä on pyritty ehjään ja valoisaan kokonaisuuteen. Piristeeksi on sisustusväreihin tuotu istuinten terrakotta ja päätyseinien murretta turkoosi, joille löytyy kiinnekohtia Helsingin rakennuksista ja merellisestä ympäristöstä. Tummanharmaa lattia sitoo vaunun moduulit yhdeksi kokonaisuudeksi. ikkunalasien vaaleanvihreä sävytys katkaisee osan auringon suorasta säteilystä.

ISTUIMET JA KÄSITANGOT
Nykyiset istuimet testattiin käyttökokeissa ja uusien istuinten muotoilussa pyrittiin välttämään testeissä ilmenneet virheet. Mukavuuteen sekä käytännöllisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota.
Pehmusteosat on valmistettu palamattomasta materiaalista. Osat voidaan vaihtaa nopeasti vaikka kesken ajovuoroa esimerkiksi pesua varten. Kangas on suunniteltu yhteistyössä Sellgren Oy:n kanssa. Kuvioaiheet on poimittu vaunuihin näkyvästä katukuvasta. Mistä kohdin -sen saa jokainen itse arvata.
Kääntöistuimet antavat lisää seisomapaikkoja ruuhka-aikana. Käsitankoja on turvallisuussyistä lisätty alkuperäisestä. Vastakkain olevien istuinten väliin on sijoitettu ”bistropöytä”, joka toimii myös käsitangon kolmiotukena.

VALAISTUS JA KATTO
Pitkän ja pimeän talven vuoksi valaistuksen merkitys on viihtyvyyden kannalta keskeinen. Matalalattiavaunuun suunniteltiin uusi loisteputkivalaisin. Avaruutta on lisätty suuntaamalla osa valosta epäsuorasti katon kautta. Istuimille valo tulee häikäisyä estävän ritilän läpi. Ovien yläpuolelle on sijoitettu halogeenivalaisimet. Valaisimien katto-osien kaarevilla muodoilla on vähennetty ulko- ja sisätilan valaistuksen välistä kontrastia.

OHJAAMO JA VÄLISEINÄRATKAISU
Ohjaamon hallintalaitteiden ergonomiaa on kehitetty merkittävästi yhteistyössä HKL:n kuljettajien ja teknisen henkilökunnan kanssa. Kuljettajakohtaiset ergonomiset säädöt tapahtuvat älykorttiohjauksella. Hallintavirheiden välttämiseksi ratkaisut vastaavat nykyisiä hyväksi koettuja järjestelyjä.
Ohjaamo on ilmastoitu, joten se on eristetty väliseinällä matkustamosta. Puolipyöreällä lasiseinällä lisättiin vaunun etuosan tilaaja avaruutta. Väliseinän ja rahastuspöydän suunnittelussa huomio kiinnitettiin rahastuksen sujuvuuteen ja matkustajien vaivattomaan liikkumiseen myös lastenvaunujen sekä pyörätuolien kanssa. Paikka pyörätuolille on ohjaamon vieressä. Ohjaamo näkyy vaunun ulkopuolelle kokonaisuudessaan. Se muotoiltiin raitiovaunun ulkoasuun sopivaksi.

VÄRITYS
Perinteen kunnioittaminen on ollut raitiovaunun värisuunnittelun lähtökohtana. Pääväri on vihreä. Linjakyltit, numerotunnukset sekä keltaiset sivuvalot tuovat ulkoasuun voimakkaan keltaisen värielementin. Väritys sopii vanhaan kalustoon ja tukee HKL:n uutta yrityskuvaa, joka perustuu eri liikennevälineiden omiin tunnusväreihin: vihreään , siniseen ja oranssiin. Perinteistä väritystä on sovellettu uuteen raitiovaunuun kokonaisuus huomioiden, ei vanhaa orjallisesti jäljitellen.
Kaupunginhallitus päätti 9.11.1998 keltaisen värin lisäämisestä vaunun ulkoasunsuunnittelijaa kuulematta sekä vaunuun varsinaisesti tutustumatta.
Raitiovaunujen keltainen väri juontaa juurensa vuosisadan vaihteen raitiovaunujen ikkunoidenpuukehyksistä. Kaupunginhallitus päätti 1986, että myös silloinen kalusto väritetään keltavihreäksi. Sen hetkiseen kalustoon ratkaisu sopikin erinomaisesti. Nyt samaa periaatetta haluttaisiin sellaisenaan soveltaa uusiin raitiovaunuihin.
Matalalattiainen raitiovaunu eroaa kuitenkin rakenteellisesti sekä mittasuhteiltaan oleellisesti vanhoista. Suunnitteluprosessin aikana keltaista raidoitusta kokeiltiin, mutta siitä luovuttiin useistakin syistä. Uusien vaunujen ikkunapinta-ala on suurempi kuin kylkien maalattu alue. Väriraidoille ei jää luontevaa sijoituspaikkaa ilman, että se rikkoisi vaunun ehjän ulkomuodon. Pintalevyt on kiinnitetty nykyaikaisella liimaustekniikalla suorakaiteen muotoisina osina runkorakenteeseen, jotta esimerkiksi kolarissa vaurioituneet palat on helppo vaihtaa uusiin Keltainen väri aiheuttaisi lisäkustannuksia ja vaikeuttaisi osien vaihdettavuutta. Vaihdon jälkeen vaunun ulkonäkö kärsisi raitojen kohdistuksen sekä sävyjen epätarkkuuden vuoksi.
Liikennelaitoksen ”siniset bussit” kulkevat nykyään kaikissa väreissä liikennöitsijästä ja mainostajasta riippuen. Voimakkaat kannanotot vanhan värityksen säilyttämisestä raitiovaunujen kohdalla kertovatkin raitioliikenteen merkityksestä Helsingin kaupunkikuvalliselle ilmeelle asukkaiden silmissä. Vanha väriratkaisu ei kuitenkaan sellaisenaan toimi käytännöllisesti eikä esteettisesti. Siihen takertuminen muuttaisi perinteen rasitteeksi ajatellen vaunun koko käyttöikää.
Hannu Kähönen