Raitioliikennesanasto

Tähän sanastoon on koottu erilaisia nimityksiä, termejä ja slangisanoja raitioteiltä.

Uusia sanoja selityksineen otetaan mielellään vastaan ja nykyisiinkin selityksiin voit kertoa tarkennuksia.
Jos sinulla on lisättävää tai korjattavaa, tai haluat selitettäväksi jonkin sanan, kerro siitä seuran yleisosoitteeseen .

numerot A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

15	Suurin käytössä ollut helsinkiläisen raitiolinjan linjanumero. Nykyisin linjanumeroa 15 käytetään raitioteillä vain SRS:n tilausajoilla.
1-suunta	Linjan reitin suunta "maalle päin" eli yleensä linjanimen mukainen suunta. Esim. linjalla 6 Hietalahti – Arabia. Suuntanumeroita käytetään lähinnä kuljettajan ja liikenteenohjauksen välisissä keskusteluissa, jotta linjan eri kulkusuunnat pystytään erottamaan toisistaan. Myös kuljettajanvaihdoissa on tärkeää tietää, kummassa suunnassa vaihto on. Esim. HT1 linjalla 6 tarkoittaa Hakaniemen pysäkkiä suunnassa Arabiaan.
50 / SR 50	Vuodelta 1909 peräisin oleva pikkuruotsalaisvaunu, jonka Oy Stadin ratikat Ab kunnosti alkuperäisasuunsa 2000-luvun alkuvuosina. Kunnostuksesta on tarkemmin kerrottu Stadin Ratikoiden sivuilla.
113	Nivelvaunun etuosan puumaketti, joka numeroitiin aikanaan jatkumaan suurinumeroisimmasta nivelvaunusta 112 seuraavaksi. Maketti rakennettiin vuonna 2005 kuvantamaan nivelvaunujen ohjaamossa suunniteltaviksi tehtäviä muutoksia. 113-maketti on nykyisin Koskelan hallissa. MLNRV1-vaunujen numerointimuutoksen myötä linjaliikennekalustossa on myös vaunu nro 113.
150	Ks. Ludde.
166	Ks. Silakka.
233 / SR 233	Vuodelta 1919 peräisin oleva avoperävaunu, jonka Oy Stadin ratikat Ab kunnosti alkuperäisasuunsa ja museoliikenne sillä aloitettiin vuonna 2009. Kunnostuksesta on tarkemmin kerrottu Stadin Ratikoiden sivuilla.
2-suunta	Linjan reitin suunta "kaupunkiin päin" eli yleensä linjanimen vastainen suunta. Esim. linjalla 6 Arabia – Hietalahti. Suuntanumeroita käytetään lähinnä kuljettajan ja liikenteenohjauksen välisissä keskusteluissa, jotta linjan eri kulkusuunnat pystytään erottamaan toisistaan. Myös kuljettajanvaihdoissa on tärkeää tietää, kummassa suunnassa vaihto on. Esim. HT2 linjalla 6 tarkoittaa Hakaniemen pysäkkiä suunnassa Hietalahteen.
300	Ks. AEG-vaunu.
339	RM 1- eli VTS-vaunu vuodelta 1955, jonka Oy Stadin ratikat Ab kunnosti alkuperäisasuunsa 2000-luvun alkuvuosina. Kunnostuksesta on tarkemmin kerrottu Stadin Ratikoiden sivuilla.
400	Artic-vaunun maketti. Articista tehtiin useampi maketti kuvantamaan tulevan vaunutyypin mittoja. Uusimmassa n. 10-metrisessä maketissa otettiin huomioon myös sekä ulko- että sisämuotoilu. Makettia oli tarkoitus käyttää myös kuljettajakoulutuksessa, mihin sitä ei koskaan käytetty. Maketti on nykyisin Koskelan hallissa.
2263 / ZET 2263	Ks. Crotram.
3000 / VBZ 3000	Ks. Munico.
Aavevaunu	Lempinimi turkulaiselle vaunusarjalle RM2, nrot 48–55 vuodelta 1956. Vaunutyyppi sai lempinimen hiljaisen kulkuäänensä ansiosta.
AEG-vaunu	AEG:n valmistama matalalattiavaunu, jolla vuonna 1994 testattiin matalalattiavaunun soveltuvuutta Helsinkiin. Vaunu sai Helsingissä numeron 300 ja sitä käytettiin koeajoissa ja linjaliikenteessä huhtikuussa 1994.
Ajojohto / Ajolanka	Radan yläpuolinen sähköjohto, josta vaunu saa virtansa virroittimen avulla.
Ajokahva / Ajokytkin	Ajokahvalla kuljettaja säätää raitiovaunun moottorien ottamaa virtamäärää tai jarrutusvoimaa. Helsingin raitiovaunuissa ajokahvaa käytetään vasemmalla kädellä, mikä lienee maailmalla yleisin ajokytkintyyppi. Helsingin metrossa ajokahvaa käytetään oikealla kädellä. Muualla maailmalla on käytössä myös vaunuja, joissa ajokytkin on jalkapoljin.
Albert	Vaunujen yhteenkytkemiseen käytettävä kytkintyyppi. 1970-luvun jälkeen yleisin kytkintyyppi Helsingin raitioteillä.
Aparaatit	Slangia; Virta- ja ajosuunnan vaihtokampi koteloineen (vanhemmissa vaunuissa).
Artic	Transtechin ja HKL:n yhteistyössä kehittämä vaunutyyppi, joita on valmistettu vuodesta 2013 lähtien. Tuotenimi Artic tulee sanasta articulated (nivelletty). Samalla nimi viittaa pohjoisen olosuhteisiin tehdyltä.
Aurinko	Vanhoissa vaunuissa tuulilasin yläpuolella sisältäpäin valaistu numerovalo. Ks. tarkemmin Verkkolehti Raitio / Linjavärit.
Banaani	Monitoimivaunut HKL 2010 ja 2012. Vaunut saivat lempinimen keltaisen värityksensä vuoksi.
Brikkaus	Tarkkailu eli seuranta, erityisesti aikatauluntarkkailu. Ennen aikaan aikataulubrikkausta tehtiin tarkastuspaikoilla esim. Hakaniemessä, Töölössä, Ylioppilastalolla sekä ajoittain missä tahansa linjan varrella. Aikataulubrikkauksella pyritään selvittämään vaunujen pysyminen aikataulussa ja sitä mukaa kehittämään totuudenmukaisemmat aikataulut. Nykyisin seuranta tehdään pitkälti tietokoneitse.
Bukseeri	Hinaus. Kaksi vaunua kytketään toisiinsa niin, että yleensä taaempi vaunu työntää hajonneen vaunun pois linjalta halliin. Kuva bukseerista, kuva 19.1.2016 © Teemu Ikonen
Byygeli	Slangia; Virroitin. Jorma Rauhala kertoo sanan alkuperästä: der Bügel. Katsoin käsikirjastostani muuatta saksalaista yli satavuotiasta kirjasta "Elektrische Bahnen, Der Motorwagen - Zum Studium der Elektrotechnik in Theorie und Praxis", jonka sain eräältä Turun hallimieheltä vuonna 1972 pantavaksi korjuuseen ja siinä todetaan virroittimista esimerkiksi seuraavaa: On olemassa nämlich das Rollen- und das Bügelsystem. Rollensystem oli Helsingissä Kummereissa käytetty tankovirroitin eli trolley ja Bügelsystem oli sittemmin kaikkialla Suomessa käytetty lyyravirroitin, jota myös sankavirroittimeksi kutsuttiin, tai kaarivirroittimeksi. Näin ollen jos pitäydytään historiallisessa byygeli-merkityksessä, SR:n pikkuruotsalaisessa on nykyään ainoa käytössämme oleva byygeli. Sittemmin kehitys kehittyi ja virroitinkonstruktio monimutkaistui eli kehitettiin pantografi eli saksisanka. Myöhemmin saksea yksinkertaistettiin ensin kaksipolviseksi (käytössä yhä VR:llä yli sadassa veturissa ja oli se kokeilussa HKL:lläkin) ja sittemmin sitä vielä yksinkertaistettiin yksipolviseksi. Eli kysymykseen: kyse ei ole slangisanasta vaan tieteellisestä termistä. Kun Helsingin pikkuruotsalaisissa oli aikoinaan käytössä teknologian viimeisintä huutoa ollut Bügel, niin jäihän se hauska byygeli tietenkin elämään ja voisi jopa väittää Articissa olevan sellaisen.
Compact	Vaunujen yhteenkytkemiseen käytettävä kytkintyyppi.
Crotram	Kroatialaisen Končarin valmistama matalalattiavaunu 2263, jolla vuodenvaihteessa 2007–08 testattiin Crotram-vaunun soveltuvuutta Helsinkiin. Ei soveltunut.
Faneeritoosa	Slangia; pula-ajan perävaunu, joka oli muutettu avonaisesta kesävaunusta umpinaiseksi tilapäisin vaneriseinin.
Föörari	Slangia; Kuljettaja
Hallireitti	Ennalta määritelty reitti, jota pitkin vuoro ajaa hallista linjalle tai linjalta halliin.
Henkilövaihteenkääntäjä	Henkilö, joka vilkkaissa raitiotieristeyksisä käänsi vaihteet käsin oikeaan asentoon. Ammattiryhmä lienee lopetettu 1950-luvun alkuun mennessä, jolloin kaikki normaalit linjavaihteet saatiin sähkökäännön piiriin.
Hiekoitus	Hiekoitusta käytetään raideliikenteessä kitkan lisäämiseksi pyörän ja kiskon välillä sekä kiihdytyksessä että jarrutuksessa.
Huurrekeli	Etenkin avoimilla alueilla muodostuu nollakelin aikaan "huurrekeliä", jolloin alijäähtynyt vesi sataessaan tiivistyy ajolangan ympärille muodostaen sähköä eristävän kalvon. Sähkövirran kulku ajolangan ja virroittimen välillä estyy osittain tai kokonaan, ja vaunuissa esiintyy nykimistä tai ne pysähtyvät kokonaan. Huurrekeliä pystytään ennaltaehkäisemään monitoimivaunuilla, Banaaneilla, tehtävillä huurteenpoistoajoilla. Banaanien etupäässä on ylimääräiset ns. huurteenpoistovirroittimet, joilla on mahdollista poistaa glyserolin avulla ajojohtimeen muodostuvaa jäätä ja huurretta.
HKL	1.1.1945 toimintansa aloittanut Helsingin kaupungin liikennelaitos.
HM IV	Vuonna 1955 toimitettu helsinkiläinen vaunusarja, nrot 301–330. Lempinimeltään Ratti-Karia ja Mustang.
HM V	Vuonna 1959 toimitetut neliakseliset vaunut, vaunut 1–15. 1970–80-luvun taitteessa muutettiin kuljettajarahastukseen sopiviksi, jolloin vaunut saivat liikanimen laihialainen.
HRO	Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiö. HRO toimi vuoden 1944 loppuun, jolloin Helsingin kaupunki osti koko yhtiön osakekannan. Vuoden 1945 alussa Helsingin kaupungin liikennelaitos aloitti toimintansa ja hoiti sen jälkeen koko Helsingin joukkoliikenteen.
Hyppylanka	Virrattoman osuuden ohitukseen käytettävä kaapeliyhdistys (kuva). Esimerkiksi jaksoerottimen yli voidaan vetää hyppylanka, jolloin erottimen eri puolilla olevien jaksojen virta yhdistetään. Itse jaksoerottimen alue on silti virraton.
Häpeävaihde	Puolenvaihtoraide.
Hätäjarru	Nivelvaunuissa joko matkustamon tai kuljettajan hätäjarrukahvasta vedettäessä tapahtuva mekaaninen jarrutus, jossa pyörät lukkiutuvat. Lisäksi hiekoitus alkaa toimia sekä kiskojarrut laskeutuvat. Nivelvaunun tehottomin jarrutus. Uudemmassa kalustossa oleva hätäjarrutus on sähköinen.
Ihmissuoja	Vaunun etuosassa oleva turvalaite, joka estää nimensä mukaan ihmisen joutumisen vaunun pyörien alle. Vanhempien vaunujen etuosassa on "laukaisukaari", joka taakse työntyessään laukaisee ihmissuojan ja vaunun alle joutunut ihminen tai muu esine ei ohjaudu vaunun pyörien alle.
Ilmajarru	Jarrujärjestelmä, jossa ilmanpaineen avulla vaunun jarrut yleensä pakotetaan auki-asentoon ja siten mahdollistetaan vaunun kulku. Ilmanpaineen kadotessa jarrut painautuvat kiinni ja aiheuttavat vaunulle pakkopysäytyksen. Tämä on turvallinen tapa rakentaa vaunun jarrut, sillä esimerkiksi vaunuyhdistelmän katketessa myös ilmaletkut katkeavat ja jarrut kytkeytyvät automaattisesti päälle jokaisessa vaunussa. Ilmajarrujen toiminta voidaan rakentaa myös päinvastoin, jolloin ilmanpaineella pakotetaan jarrut kiinni. Tällöin jarrut ovat perustilanteessa auki ja ne kytkeytyvät päälle vain ilmanpaineen voimasta.
Jaksoerotin	Kahden virroitusjakson välinen erotin ajojohdossa. Vanhemmissa erotinmalleissa on täysin virraton n. 0,5 metrin pituinen osuus. Uudemmat mallit ovat ns. läpiajettavaa mallia, jossa virratonta osuutta ei ole eikä siten pelkoa, että vaunu voisi jäädä "jakson alle."
Jenkki	Lempinimi Brill-raitiovaunulle eli HRO:n vaunusarjalle 71–90.
Jomppi	Sähköalan slangia, ks. hyppylanka.
JORE	Pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri. JORE sisältää kaikki pääkaupunkiseudun reitit, aikataulut ja pysäkit. Reittiopas saa aikataulu-, reitti- ja pysäkkitiedot JORE:sta kerran viikossa suoritettavan poiminnan kautta.
Jumbo	Kulosaaren raitiotielle v. 1917 hankitut kaksi vaunua. Nykyisin molemmat vaunut on purettu ja kelvollisista osista on valmistettu mahdollisimman tarkka kopio, BS 1.
Juoksuteli	Moottoriton teli.
Jälkivaunu	Perävaunu. Jälkivaunu-nimitystä on käytetty etupäässä Turussa.
Kannatinlanka	Kannatinlangat kannattavat raideliikenteen ajojohtoja. Kannatinlangat viritetään rata-alueen yli ja kiinnitetään korttelikaupungissa yleensä talon seiniin tai avoimilla alueilla radan vieressä oleviin tolppiin.
Kesävaunu	Seinätön perävaunu.
Kiepen laatikko	N. 10-20 metriä ennen sähkövaihdetta oleva kääntöreleen kansi. Kannen alla olevaa relettä ohjataan raitiovaunun etupäässä olevalla vaihteenkääntömagneetilla, jolloin vaihde kääntyy haluttuun suuntaan. Vanhemmissa kansissa on järjestelmän kehittäjäyrityksen nimi Kiepe, mistä juontuu nimi Kiepen laatikko. Uudemmissa laatikon kansissa on HKL:n logo.
Kikka / Kikkamies	HKL:n slangia. Kikka eli huoltomekaanikko/vaununkorjaaja korjaa vaunujen pikkuviat joko hallissa tai linjakeikkana yleensä linjan päätepysäkillä.
Kiskojarru	Vaunun alla olevat magneetit, jotka laskeutuvat kiinni kiskoon kuljettajan käyttäessä kiskojarrukytkintä. Kiskojarrua käytetään vaunun jarrutusvoiman lisäämiseksi ja se on ensisijaisesti tarkoitettu hätätilanteisiin, mutta sitä käytetään usein normaalijarrun lisänä mm. lehtikeleillä. Kiskojarrutuksen tuntee kolahduksesta ja hitailla vauhdeilla töksähdyksestä – ja lehtikelien aikaan myös tuoksusta. Helsingin vaunuissa kiskojarrua käytetään kuljettajan jalkapolkimella. Kiskojarru kytkeytyy myös pika- ja hätäjarrukytkimiä käytettäessä.
Koplaus	Vaunujen yhteenkytkentä.
Kulttuuriratikka	Kulttuuriratikka HKL 166. Vaunu sai lempinimen silakka hopeanhohtoisesta värityksestään. Silakkaa liikennöitiin aluksi linjalla 7A ja myöhemmin varta vasten perustetulla kulttuurilinjalla 5. Vaunuissa oli musiikki- ja muita taide-esityksiä. Kulttuuriratikka-konseptista luovuttiin loppuvuonna 2012 ja sen jälkeen silakka on toiminut HKL:n tilausajovaununa. Vaunu sai liikanimen savusilakka, kun vaunussa syttyi tulipalo Töölön hallin pysäkillä.
Kurvi	Hämeentien ja Helsinginkadun risteysalue, jossa Hämeentie tekee mutkan.
Kusiputkan kurvi / Kusimutka	Kääntösilmukka Vallilan hallipihan eteläpäässä. Silmukka sai nimensä aikanaan sen sisällä olleesta yleisestä pisoaarista.
Kylmä vaihde	Oik. käsikäyttöinen vaihde. Vaihde käännetään haluttuun suuntaan vaihderaudalla. Helsingin raitioteillä kaikki myötävaihteet ovat käsikäyttöisiä, samoin jotkin harvoin käytettävät vastavaihteet.
Kytkinrauta	Mikäli vaunuissa olevien vaunujen yhteenkytkemiseen käytettävät kytkimet ovat eri tyyppiä, käytetään kytkimien välillä välirautaa, jonka päissä ovat tarvittavat kytkimet.
Kääntötasku	Vaihderautaa käytettäessä reikä, mihin vaihderauta asetetaan, jotta vaihteenkielet saa käännettyä.
Laihialainen / Laihian nivel	Vuonna 1959 hankitut 30 neliakselista vaunua, sarjat RM3 ja HMV, jotka 1970–80-luvun taitteessa muutettiin kuljettajarahastukseen sopiviksi. Kuljettajarahastusmuutosten jälkeen vaunut olivat ikään kuin köyhän miehen nivelvaunuja, siitä nimitys laihian nivel eli laihialainen.
Laippa	Pyörän kehän sisäreunassa oleva uloke, jonka avulla vaunu ohjautuu kiskon kaarteiden mukaisesti.
Laippaura	Urakiskoissa oleva ura, jossa pyörän laippa kulkee. Ks. myös Urakisko.
Lehtikeli	Syksyisin puiden lehdet varisevat rata-alueelle ja kerääntyvät kiskouriin. Vaunujen ajaessa lehtien yli, ne liiskaantunut ja muodostavat kiskon pinnalle liukkaan "maton", mikä lisää raitiovaunujen jarrutusmatkaa kymmeniä metrejä. Myös liikkellelähtö on usein vaivalloista.
Lepakko	Harjavaunu 2121. Vaunu on muista vanhoista harjavaunuista poikkeavan paineilmatoimisuutensa vuoksi saanut lempinimen Lepakko. Muut vanhat harjavaunut toimivat hydraulisesti ja ne tunnetaan lempinimellä Römpelö.
Letterivaihde	Pintavaihde. Kiskojen päälle sijoitettava irrallinen vaihde-elementti, jolla voidaan vaihtaa raiteelta toiselle. Mahdollistaa tilapäisen yksiraiteisen osuuden käyttöönoton esim. ratatöiden aikana. Helsingin ensimmäiset pintavaihteet hankittiin 1990-luvun alussa. 2000-luvun aikana niitä käytetty juuri lainkaan, sillä Variotram-vaunuissa esiintyi ongelmia vaihteisiin ajettaessa. Sittemmin pintavaihteiden ajoramppia on loivennettu ja vaihteita pystytään jälleen käyttämään. Viimeksi pintavaihteita on käytetty Länsi-Pasilan ratatöiden yhteydessä Pasilankadulla keväällä 2015.
LIJ / LIJ2014	Arviolta vuonna 2017 käyttöönotettava Lipunmyynti- ja informaatiojärjestelmä. LIJ:ään liitetään kaikki HSL-alueen kulkuneuvot, joita pystytään seuraamaan reaaliaikaisesti. Kuljettajien lipunmyynti sekä matkakorttien "leimaus" hoituvat myös LIJ:n kautta. Järjestelmä korvaa HELMI- ja raitiovaunujen LIVA-järjestelmän sekä 1990-luvun lopulla käyttöönotetun BUSCOM-lipunmyyntijärjestelmän.
Linjakeikka	HKL:n slangia. Kikkamiehet korjaavat päivän aikana pikkuvikoja vaunuista niiden ollessa linjalla, useimmiten päätepysäkillä tai Töölön hallin läheisillä pysäkeillä. Näitä työtehtäviä kutsutaan linjakeikoiksi, ja niillä voidaan vaihtaa esim. matkustamossa istuimien päällisiä tai korjata soutavia ovia. Mikäli vaunua ei saada kuntoon linjakeikalla, se yleensä vaihdetaan.
Linjavalo	Värillinen tai väritön linjatunnus.
LIVA	Liikennevaloetuusjärjestelmä, jonka perusteella vaunujen sijainti tunnistetaan linjalla ja johon suurin osa liikennevaloetuuksista perustuu. Liva-järjestelmään on ohjelmoitu mm. raitioliikenteen vuoroaikataulut ja sillä hoidetaan automaattisesti vaunujen kilvitys.
LOK / Lokki	Liikenteenohjauskeskus, nykyisin erityisesti raitioliikenteen liikenteenohjauskeskus. Alkuperäinen "lokki" sijaitsi Lasipalatsilla, mikä oli koko Helsingin joukkoliikenteen hermokeskus. 1990-luvulla Lasipalatsin toiminta loppui ja LOK:n mm. raitioliikenteen ohjauskeskus siirtyi Töölön halliin, missä se toimi alkuvuoteen 2016 asti. Helmikuusta 2016 lähtien raitioliikenteen LOK on toiminut Itä-Pasilassa pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksen tiloissa.
Ludde	Saksan Ludwigshafenista – mistä lempinimi – v. 2004 käytettynä hankittu Düwagin 8-akselinen vaunu, nro 150, jolla alun perin testattiin välipalalla pidennettyjen nivelvaunujen soveltuvuutta Helsingin olosuhteisiin. Nykyisin vaunua käytetään vain tilausajoissa.
Manne	Saksan Mannheimista – mistä lempinimi – vv. 2005-09 käytettynä hankitut Düwagin nivelvaunut, jotka hankittiin paikkaamaan Variotram-vaunujen käyttöönoton viivästymistä. Vaunut 151–154 ovat kuusiakselisia korkeita vaunuja ja 161–166 kahdeksanakselisia matalalattiaosalla väliosalla varustettuja.
Mato	Variotram. Tämä lienee ensimmäinen, mutta myös yhä käytössä oleva, lempinimi Variotramille. Vaunutyyppi sai liikanimen sen useasta nivelestä ja kiemurtelevesta kulustaan.
MLNRV1 ja MLNRV2	HKL:n sarjatunnus niille 1970–80-lukujen nivelvaunuille, joihin on asennettu matalalattiavälipala.
MLNRV3	HKL:n sarjatunnus Artic-vaunuille.
MLRV	HKL:n sarjatunnus Variotram-vaunuille.
Moottoriteli	Moottoriteli on kiskokulkuvälineen teli, jossa on yksi tai useampia vetäviä pyöräkertoja. Raitiovaunujen moottoritelit ovat lähes aina kaksiakselisia, mutta molemmat pyöräkerrat eivät aina ole vetäviä. Moottori tai moottorit voivat olla asennettu itse teliin tai raitiovaunun runkoon, josta voima johdetaan teliin nivelakselilla. Moottoreiden määrä vaihtelee yhdestä neljään. Esimerkiksi HKL:n Valmet Nr-vaunujen Düwag-teleissä on yksi moottori, joka käyttää molempia pyöräkertoja. Variotrameissa on neljä moottoria, jokaisella pyörällä omansa. Artic-vaunuissa on kaksi moottoria, kummallein pyöräkerralle omansa.
Munico	Heinä-elokuussa 1995 Helsingissä koeajoissa ollut sveitsiläisen SIG/SWP/ABB:n koeraitiovaunu VBZ 3000, jolla testattiin matalalattiatekniikan soveltuvuutta Helsingin rataverkolla. Vaunua ei käytetty linjaliikenteessä ja sillä ajettiin koeajoja lähinnä öisin.
Mustang / Mustangi	Lempinimi HKL:n vaunusarjalle HM IV vuodelta 1955.
Myötävaihde	Vaihde, jossa ajosuunnan kaksi raidetta yhdistyvät yhdeksi.
Nesslinki (Nessling)	Lempinimi Karian valmistamalle turkulaiselle vaunusarjalle, nrot 38–47. Vaunusarja on saanut lempinimensä Suomen Autoteollisuus Oy:n silloisen johtajan Tor Nesslingin mukaan.
Nivel	Slanginimi/lyhenne HKL:n nivelraitiovaunusarjoille NrI ja NrII.
NrI / NRV1	Vuosina 1973–75 toimitettu ensimmäinen nivelraitiovaunusarja, vaunut 31–70. Täyskorjausten jälkeen 1990–2000-luvuilla saivat tunnuksen NrII+. Nykyiseltä sarjatunnukseltaan NRV1 sekä välipalavaunujen osalta MLNRV1.
NrII / NRV2	Vuosina 1983–87 toimitettu toinen nivelraitiovaunusarja, vaunut 71–112. Täyskorjausten jälkeen 1990–2000-luvuilla saivat tunnuksen NrII+. Myöhemmältä sarjatunnukseltaan NRV2 ja välipaloituksen jälkeen MLNRV2.
Omenapuu	HKL:n slangia. Koskelan hallin raiteen 15 vieressä oleva omenapuu. Toisinaan Lokki sanoo kuljettajalle: "jätä vaunu omenapuulle". Tämä tarkoittaa, että vaunu ajetaan raiteelle 15 ja jätetään seisomaan omenapuun viereen.
Pikajarru	Hätäjarrun kaltainen jarrutus, jossa kytkeytyy voimakkaampitehoinen sähköjarru sekä kiskojarru ja hiekoitus.
Pikinotko / Pikipadan notko	Hämeentien nykyisen maasillan kohdalla oleva notko. Nimitys lienee tullut paikalla sijainneesta Cultorin asfalttiyhtiöstä.
Pikkuruotsalainen	Lempinimi HRO:n vaunusarjalle 1–67.
Pintavaihde	Ks. Letterivaihde
Prossa	Ylityö. (Ainakin HKL-slangia, mahdollisesti käytössä muillakin, erityisesti miesvaltaisilla, aloilla.)
Puu-Karia	Sodanjälkeinen puupenkkinen raitiovaunu.
Pyyntövalo	Ks. Tilausvalo.
Päre / Linjapäre	Pysäkkikilvissä oleva linjaliuska.
Raideleveys	Raitiotien kiskojen sisäreunojen välinen etäisyys. Helsingin raitioteille raideleveys on 1,0 m.
Raideväli	Rinnakkaisten raiteiden kuviteltujen keskilinjojen välinen etäisyys. Helsingin raitioteillä minimiraideväli on nykyisin 3,0 m.
Raitiotie	Tarkkaa määritelmää raitiotielle ei ole olemassa. Yleisesti ottaen raitiotie voi olla muuhun katuliikenteeseen joko osittain tai kokonaan integroitu kiskoliikennejärjestelmä, joka soveltuvilta osin noudattaa katuliikenteen sääntöjä.
Raitiovaunu	Tarkkaa määritelmää raitiovaunulle ei ole olemassa. Yleisesti ottaen raitiovaunu on vaunu, joka soveltuu kulkemaan raitioteillä. Raitiovaunulle on siten yleensä ominaista kyky kulkea jyrkistä kaarresäteistä sekä vaaka- että pystysuuntaan sekä jyrkistä mäistä. Vaakakaarresäde on Helsingissä pienimmillään 15 metriä. Yleensä raitiovaunut toimivat sähköllä, mutta raitiovaunujen käyttövoimana ovat olleet paineilma ja polttomoottorit ja liikennemuodon alkuvaiheessa myös hevoset. Raitioteillä on ollut käytössä myös höyryvetureita perävaunujen vetoon.
Raitsikka	Slangisana raitiovaunulle.
Ratikka	Slangisana/puhekielinen sana raitiovaunulle.
Ratti-Karia	Lempinimi HKL:n vaunusarjalle HM IV vuodelta 1955.
RM 1	Vuonna 1955 toimitettu helsinkiläinen vaunusarja, nrot 331–375. Vaunusarjan valmistajat olivat Valmet, Tampella ja Strömberg, josta juontuu lempinimi VTS-vaunu.
RM 2	Vuonna 1956 toimitettu turkulainen vaunusarja, nrot 48–55.
RM 3	Vuonna 1959 toimitettu helsinkiläinen vaunusarja, nrot 16–30. 1970–80-luvun taitteessa muutettiin kuljettajarahastukseen sopiviksi, jolloin vaunut saivat liikanimen laihialainen.
Romuraide	Koskelan hallin pihalla pistoraide raiteen 23 alkupäässä. Romuraiteelle kasattiin yleensä romutustuomion saaneet vaunut.
Runkolinja	1) Mannerheimintietä pitkin Ruskeasuolle vuonna 1955 valmistunut raitiolinja, jolla hoidettiin Luoteis-Helsingistä tulleiden syöttöbussilinjojen jatkokuljetukset Helsingin keskustaan. Sotien jälkeen linja-autoliikennettä vaikeutti pitkään kalustopula, minkä vuoksi liikenne esikaupunkeihin järjestettiin runkolinjaliikenteenä vuodesta 1955 yhdistämällä raitiovaunu- ja bussiliikenne. Runkolinjan päätepysäkki oli Ruskeasuolla, josta bussit jatkoivat lähiöihin. Liikenne ei kuitenkaan ollut sujuvaa, koska raitiovaunut olivat liian hitaita – uusien nopeiden vaunujen seassa kulki myös vanhaa hidasta kalustoa. Avuksi lähiöiden liikennepulmiin alettiin ajaa yksityisiä bussilinjoja suoraan Helsingin keskustaan. Runkoliikennettä jatkettiin vuoteen 1958, jonka jälkeen liikenne esikaupunkeihin hoidettiin kokonaan busseilla. 2) HSL:n brändin mukainen tiheävuorovälinen linja. Ensimmäisinä runkolinja-brändin alla aloitti entinen Bussi-Jokeri, linja 550, vuonna 2013 sekä 560, Vuosaari–Myyrmäki, vuonna 2015. Jatkossa runkolinjoja on tarkoitus perustaa säteittäysväylille ja osa linjoista on myös suunniteltu muutettavaksi pikaraitioteiksi.
Ruuhkavuoro	Kaksiosainen vuoro, joka ajaa aamu- ja iltaruuhkissa. Ruuhkavuorot on Helsingin raitioliikenteessä numeroitu 100–199 ja kullakin linjalla on oma kymmenlukunsa.
Römpelö	Vanhat harjavaunut HKL 2120, 2121 ja 2123.
Sarana	Lempinimi 1970–80-lukujen nivelvaunuille. Liikanimi juontuu vaunussa olevasta nivelestä, "saranasta".
Sarvilyhty	Vanhoissa vaunuissa linjavärit paloivat pimeän aikaan vaunu etu- ja takapäässä tuulilasin yläpuolella olleissa pienissä lyhdyissä eli sarvilyhdyissä. Ks. tarkemmin Verkkolehti Raitio / Linjavärit.
Sakemanni	Lempinimi NW-moottorivaunulle.
Sakkopaalu	Rajamerkki, eräissä tapauksessa kohtaamiskieltomerkki.
Saksanseisoja	Variotram. Vaunutyyppi sai liikanimen, kun alkuvaiheessa vaunutyypissä esiintyi runsaasti vikoja, minkä vuoksi useat vaunut seisovoivat hallissa korjauksen alla.
Saksisanka
Silakka	Ks. kulttuuriratikka.
Sipoon kirkko	HRO:n työsuhdeasuinnoiksi vuonna 1905 rakennuttama jugendtalo Mannerheimintien ja Humalistonkadun kulmassa. Rakennus sai nimensä sipoolaisista työntekijöistä, joita palkattiin lakkoilevien työntekijöiden tilalle sekä tornista, joka toi mieleen kirkon. Sipoon kirkko purettiin 1978 ja tilalle rakennettiin harmaa laatikko.
Sivu	Linjan reitti koostuu kahdesta sivusta eli 1-suunnasta ja 2-suunnasta. Yhdistettynä suunnat (eli sivut) muodostavat kierroksen. Hallisivu tarkoittaa päätepysäkiltä olevaa lähtöä jollekin reitin varrella olevalle pysäkille, josta jatketaan hallireittiä pitkin halliin.
Skuru / spora / spåra	Slangia; Raitiovaunu.
Slepari	Slangia; Perävaunu.
Slinga	Slangia; Silmukka, erityisesti raitiolinjojen päätesilmukka.
Soutaa	HKL:n slangia. "Ovet soutaa" tarkoittaa sitä, että sulkeutuessaan matkustamon ovet saavat joltakin turvalaitteelta (esim. turvareuna tai ovisilmä) käskyn aueta uudelleen. Tällöin ovi ei mene automatiikalla kiinni itsekseen vaan kuljettajan täytyy ohittaa oviautomatiikka oven sulkemiseksi.
Spårakoff	Vuonna 1995 Koffin ravintolaraitiovaunuksi muutettu entinen laihialaisvaunu 15. Vaunun uusi numero 175 viittasi tuolloin Koffin 175-vuotiseen historiaan. Vuodesta 2012 lähtien teippauksissa on ollut numero 1819, mikä taas viittaa Koffin perustamisvuoteen, mutta vaunun numero on edelleen 175. Kesäisin vaunu ajaa kiertoajeluita ja muina aikoina sen voi vuokrata tilausajoihin.
Stora Bruna	Aikalaislempinimi Kulosaaren Jumboille.
Suunnanvaihtokahva	Raitiovaunujen ohjaamossa oleva kytkin, jolla valitaan haluttu ajosuunta (eteen/taakse). MLRV:ssa suunnanvaihto tehdään avainkytkimellä, muussa kalustossa suunnanvaihtoa varten on erillinen kahvakytkin.
Sähkövaihde	Sähkökäyttöinen vaihde. Helsingissä vaihde käännetään haluttuun suuntaan raitiovaunussa olevalla magneetilla.
Teli	Kaksi- tai useampiakselia vaunuja, jotka on rakennettu yhdeksi kokonaisuudeksi ja liitetty kulkuneuvoon joko kiinteästi, kääntyväksi tai jousituksella.
Tilausvalo	Liikennevalojen normaalikiertoon kuulumaton vaihe, jonka raitiovaunu tilaa joko ajolangassa tai radassa olevalla tunnistimella tai vaihteenkääntömagneetilla. Pyyntö- eli tilaus valovaiheen saamiseksi saatetaan tehdä joissain paikoissa myäs LIVA-järjestelmän kautta.
Tolppa	HKL:n slangia. Töölön hallipihan sivuraiteella oleva tolppa, missä olevasta kytkimestä tilataan valovaihe hallipihalta Mannerheimintielle pohjoiseen. Toisinaan Lokki sanoo kuljettajalle: "aja vaunu tolpalle". Tämä tarkoittaa, että vaunu ajetaan Töölön hallipihan ratapihalle odottamaan pääsyä Mannerheimintielle pohjoiseen.
Tolppa-aikataulu	Pysäkeillä olevat matkustajille tarkoitetut aikataulut.
Trumpetti	Vaunujen yhteenkytkemiseen käytettävä kytkintyyppi.
Turvavaihde	Vaihde, jossa vaihteen kääntyminen on estetty silloin, kun vaihdealueella on raitiovaunu. Turvavaihteita hankittiin kokeiluluonteisesti muutamaan helsinkiläiseen risteykseen vuosina 2005–09, mutta niiden laajempi käyttöönotto on vielä päättämättä.
Umpisuoli	Koskelan hallin pistoraide, raiteen 15 jatke, jolle kasattiin yleensä romutettavia vaunuja. Raide lienee purettu n. v. 1990.
Urakisko	Urakisko on pinnoitetuilla rataosilla käytettävä raitioteillä yleinen kiskotyyppi. Urakiskossa ovat rinnakkain kiskon hamara eli se osa, jonka päällä pyörä vierii, sekä jatkuva vastakisko, joiden väliin muodostuu laippaura. Vastakiskon tehtävä on toimia katupäällysteen reunuksena, jotta päällyste ei täytä laipalle varattua tilaa. Vastakisko ei yleensä kanna minkäänlaista kuormaa eikä siten kulu. Vaihteissa ura on kapeampi, jolloin vastakisko estää toisen puolen pyöränlaippaa osumasta vaihteen risteyksen kärkeen. Kaarteissa ulkokaarteen kiskon hamara voi kulua niin paljon, että pyöränlaippa ottaa kiinni vastakiskoon. Urakiskoja on useita tyyppejä, joissa vaihtelee kulkupinnan muoto, uran leveys ja syvyys sekä kiskon kokonaiskorkeus. Urakiskon on keksinyt vuonna 1852 ranskalainen keksijä Alphonse Loubat. Helsingin raitioteillä urakiskot on käytössä koko linjaliikenneverkolla.
Vaihde	Paikka radassa, missä raiteet erkanevat tai yhtyvät. Ks. Myötävaihde ja Vastavaihde.
Vaihderauta	Normaalisti kuljettaja kääntää vaihteen sähköisesti ohjaamosta käsin, mutta kääntölaitteiston häiriötilanteissa sekä eräissä vaihteissa, joissa sähköistä kääntölaitetta ei ole, kuljettaja joutuu jalkautumaan ohjaamosta vaihteen luo. Tuolloin kuljettaja kääntää vaihteen kielet haluttuun suuntaan noin metrin pituisella vaihderaudalla, mikä on varusteena jokaisessa vaunussa.
Vakiovuoro	Yksiosainen vuoro, joka ajaa yleensä yhtä linjaa aamusta iltaan ja hoitaa siten linjan perusliikenteen. Vakiovuorot on Helsingin raitioliikenteessä numeroitu 1–99 ja kullakin linjalla on oma kymmenlukunsa.
Varis	Pysäkeillä käytetty riippuva linjanumerokilpi. Käytetty 1950-luvulla ja sitä ennen, ennen kiinteitä linjanumeroliuskoja.
Variotram	Vuosina 1998–2004 toimitetut matalalattivaunut 201–240.
Varraksen vaihde	Mannerheimintieltä Sibeliuksenkadun kulmassa Töölön hallipihaan johtava vaihde 221. Ajolangassa olevan tunnistimen ali ajettaessa vaihde kääntyy aina suoralle raiteelle (=suoraan Mannerheimintielle,) jotta vältyttäisiin vaunujen välisiltä törmäyksiltä. Hallipihaan ajettaessa vaunun vauhdin on oltava varsin alhainen tai vaunu on pysäytettävä, jotta vaihde saadaan kääntymään sähköisesti. Vartaan vaihdetta on ennen kutsuttu myös Töölön turvavaihteeksi – turvavaihde se ei kuitenkaan ole. Nimi Varras tulee aikoinaan Mannerheimintien ja Sibeliuksenkadun kulmassa olleesta ravintolasta.
Vastavaihde	Vaihde, jossa ajosuunnan raide erkanee kahdeksi raiteeksi.
Vaununvaihto	Rikkoutuneet tai pikaista siivousta vaativat vaunut vaihdetaan ehjään/puhtaaseen yleensä seuraavassa mahdollisessa paikassa. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi Töölön hallin sivuraide Mannerheimintietä kulkevilla linjoilla ja muilla linjoilla yleensä Koskelan hallia lähinnä oleva linjan mukainen pysäkki.
Vekseli ja vekselirauta	Slangia; Vaihde ja vaihderauta.
Vignol-kisko	Vignol-kisko on yleinen rautateiden kiskotyyppi, joka muodostuu leveästä kiskon jalasta, kapeasta uumasta ja uuman päällä olevasta hamarasta, jonka päällä pyörä vierii. Vignol-kiskoa käytetään yleisesti ympäri maailman ratapölkyin rakennetuilla avoradoilla. Vignol-kiskoa käytetään myös raitioteillä sekä avoradoilla että usein myös viherradoilla, joilla kiskon hamara voi nousta kasvillisuuden yläpuolelle. Vignol-kiskon keksi englantilainen insinööri Charles Vignole vuonna 1836 ja se otettiin ensimmäisenä käyttöön London and North Croydon rautatiellä. Helsingissä viimeiset linjaliikenneverkon Vignol-kiskot purettiin 1990-luvulla ja korvattiin urakiskoilla. Koskelan ratapihalla on jäljellä vielä jonkin verran Vignol-kiskoa.
Vinkkamies	Kadulta vaunuhalliin kääntyvän raitiovaunun autokaistan ylityksen turvaava hallimies, joka pysäyttää risteävän autoliikenteen pienoisliikennemerkillä tai punaisella lyhdyllä. Termi ollut käytössä ainakin 1960-luvun alussa.
Virroitin	Virroittimen kautta sähkövirta kulkee raiteen yläpuolelle ripustetun ajojohdon ja raitiovaunun välillä. Helsingin raitiovaunuissa ajojohto toimii miinus- ja raide plusnapana eli virtaa kulkee raiteesta pyörän ja johtimien läpi moottoreille ja edelleen virroittimen kautta ajolankaan. Monilla muilla raitioteillä virta kulkee päinvastoin.
Voimakaari	Turkulaisperäistä slangia; Saksisankavirroitin.
VTS-vaunu	Ks. RM 1
Vuoro	Tietty vuoro ajaa yhden tai useamman kierroksen yleensä yhtä linjaa. Vuoronumerot auttavat yksilöimään kullakin linjalla liikkuvat vaunut toisistaan, sillä vuoroon sijoitettu vaunu saattaa muuttua joka päivä.
Vuoroaikataulu	Pääasiassa kuljettajaa varten laadittu aikataulu, josta ilmenee yksityiskohtaiset lähtöajat pääte- ja joiltakin välipysäkeiltä sekä mm. kullakin hetkellä ko. vuoroa ajavan kuljettajan tiedot. Kullakin vuorolla on oma aikataulunsa, joka toistuu päivittäin, mutta vuorossa saattaa olla päivittäin eri vaunuyksilö. Arki-, lauantai- ja sunnuntaipäiville sekä joskus myös perjantaipäiville on omat vuoroaikataulunsa, samoin kuin lukuisille poikkeusliikennepäiville.
Välivalo	Liikennevalojen normaalikiertoon kuulumaton vaihe, jolloin joukkoliikenteelle annetaan ylimääräinen valovaihe. Välivalo katkaisee yleensä hetkeksi pääsuunnan liikenteen, jolloin risteävälle joukkoliikenteelle annetaan ajolupa risteyksen ylitykseen. Välivalot ovat kestoltaan yleensä hyvin lyhyitä, ajolupa annetaan jopa vain parin sekunnin ajaksi.
Välipala / Väliosa	Nivelvaunuihin vuosina 2006–14 hankittu 6,5 m pitkä matalalattiainen väliosa.
Välipiste	Linjan reitin varrella oleva pysäkki, jolle on määritelty ohitusaika.
Välirauta	Raitioradassa kiskojen väliin tulevat raudat, joita käytetään raiteen raideleveyden pitämiseksi vakiona asennuksen aikana, kuormituksen alla sekä ratapohjan routimisen varalta.
YHA, YKA, YTA	Ainakin 1980-luvulla "tolppa-aikatauluissa" ja matkustajille jaetuissa aikatauluissa oli kirjoitettu alaviitteessä esimerkiksi 1.YTA tai 1.YKA. Nämä lienevät olleet arkistointinumeroita, joissa YTA tarkoitti yleisön talviaikataulua, YKA yleisön kesäaikataulua ja YHA yleisön harvennetua aikataulua (eli joillakin linjoilla käytössä ollutta keskikesän aikataulua.) Ken tietää asian tarkemmin, kertokoon!

Koonnut Jaakko Pertilä. Kiitokset kaikille sanojen selityksiin osallistuneille.

Viimeksi päivitetty / Last modified: