| Takaisin / Back | Helsingin metro / Metro Helsinki |
HKL Metrojuna 100
(M101-M184) (1977 - 84) /
HKL Metro train 100 (M101 - M184) (1977 - 84)
M 100 -sivusto: Ilari Saarenaho.
M101-M106, M107-M184
|
|
|
| HKL 101-184 | |
|---|---|
| Yhtä
metrojunayksikköä kutsutaan vaunupariksi, yksikössä aina kaksi
moottorivaunua. (Pariton numero + parillinen numero). / One metro EMU consists of two motor cars. (odd number + even number) |
|
| Sarjatunnus / Series | M100 |
| Valmistaja / Builder: | Valmet / Strömberg (Tampere, Finland) |
| Valmistettu / Year of construction |
101+102 - 105+106: 1977 | Suunnittelu alkoi
1974. / Development started in 1974. 107+108 - 117+118: 1980 119+120 - 135+136: 1981 137+138 - 153+154: 1982 155+156 - 169+170: 1983 171+172 - 183+184: 1984 |
| Leveys / Width | 3,2 m |
| Pituus / Length | 22,1 m (vaunu / one car) |
| Korkeus / Height | 3,7 m |
| Junarungon pituus / Length of "EMU" | 44,2 m |
| Pyörästön pituus / Wheelbase | 2,2 + 15 m |
| Pyörän halkaisija / Wheel diameter | 850 - 760 mm (uusi - loppuunkulunut / new - worn out) |
| Akselijärjestys / Wheel arrangement | BoŽBoŽ+BoŽBoŽ |
| Ratamoottorit / Traction motors | 4x Strömberg HXUR/E 50562 |
| Moottoriohjaus / Motor controller | Taajuusmuuttaja / Inverter (Strömberg Asynchronous Motor Inverter [SAMI]) |
| Teho / Output | 125 kW (moottori / one motor) |
| Suurin nopeus / Max. speed | 90 km/h (rajoitettu 80 km/h / limited to 80 km/h) |
| Suurin rakenteellinen nopeus / | 100 km/h |
| Jarrut / Brakes | -Sähköjarru
/ Electric brake -Paineilmajarru / Air brake -Kiskojarru / Rail brake |
| Omapaino / Empty weight | 31,6 t (vaunu / one car) |
| Akselipaino / Axle load | 7.9 t |
| Istumapaikkoja / Seating capacity | 65 (vaunu / one car ) |
| Ovikoneisto / Door * | Sähkökoneisto / Electric *(101-106 = Paineilma / Pressured air) |
| Lattiakorkeus / Floor heigh | 1120 mm |
| Kaikki nykyiset
(M100, M200) ja tulossa olevat Helsingin metrojunat voidaan
mekaanisesti kytkeä yhteen hinausta varten. Eri junasarjoja
yhteen kytkettäessä pitää vain estää sähköisen osan
kytkeytymisliike. All current (M100, M200) and the upcoming release of the Helsinki Metro trains can be mechanically connected together for towing. M101 - 106, peruskorjaamattomat kulkevat omana junanaan. Ei voi liittää muihin. Automaattiajoon varustettuja vaunupareja ei voi liittää muihin vaunupareihin (2013). |
|
| Nokkajunat on jätetty pois
aktiivikäytöstä kesän 2017 aikana. Syksyllä vaunuparit 103+104
ja 105+106 ovat olleet lähinnä varakalustona. Vaunuparista 101+102 ei ole enää käytettävissä. Siitä on purettu ohjaamon sisustus ja ohjaamoa käytetään makettina sarjajunien peruskorjauksessa tehtäviä muutoksia varten. |
|
|
|
|
Vaunukohtaiset tiedot / Data on vehicles
|
M100-sarjasta - Koejunista nokkajuniin Testauksien aikana kerättyjen tietojen ja kokemusten, sekä matkustajien palautteiden perusteella oli aika tilata uusi junasarja. Metron rakennustöiden hitaassa etenemistahdissa oli hyväkin puolensa, sillä 1970-luvulla elektroniikan kehitys oli nopeaa. Kuudessa vuodessa koejunien tasavirta -moottorikäytöt kävivät auttamatta vanhaksi. Suomalainen sähkötekniikan valmistaja Oy Strömberg Ab oli kehitellyt muutamien vuosien ajan vaihtovirralla toimivaan oikosulkumoottoriin taajuusmuuttajaa, jolla oikosulkumoottorin pyörimisnopeutta voitaisiin säätä portaattomasti. Neuvottelujen tuloksena Strömberg ja Metrotoimisto päättivät käyttää tätä tekniikkaa tulevassa M100 -junasarjassa. Päätös oli oikea, ja taajuusmuuttaja teki läpimurtonsa. Näin ollen M100 -sarjasta oli tulossa ensimmäinen taajuusmuuttajaohjauksinen metro maailmassa. M100-sarjan suunnittelun pääkohtana oli junien käyttökelpoisuus Helsingin talvessa, sillä oltiinhan Helsinkiin rakentamassa maailman pohjoisinta metroa. Vaikka koejunat poikkesivat hyvinkin paljon M100-sarjasta, oli niissä jotain yhtäläistäkin. Metrojunan oranssi väri oli yksi harvoista metropäätöksistä, jonka kaupunginvaltuutetut tekivät yksimielisesti ilman jälkipyykkiä. Oranssilla värillä haettiin rauhallisuutta, turvallisuuden tunnetta, sekä piristystä Helsingin värittömiin maisemiin. Vaunun muotoilussa haettiin ajattomuutta, sillä metrojunan piti miellyttää silmää myös 20-vuoden kuluttua. Muotoilu suotiin Antti Nurmesniemen ja Börje Rajalinin käsiin.
|
Kuva / Photo © Jorma Rauhala 29.1.1972
Kuva / Photo © Jorma Rauhala 13.4.1975 |
