Kulosaaren raitiotiesillan vihkiäiset.
Raitio 2-1993
Kun Helsingistä noin
sata vuotta sitten tuli pääkaupunki, lienee vain harva
aavistanut, miten nopeasti se vaurastuisi ja kehittyisi. Sillä
niin nopeasti kuin Helsinki, on vain harva kaupunki kasvanut.
Vain sata vuotta, ja onhan pääkaupunkimme jo melkoinen
suurkaupunki, jolla on useita esikaupunkejakin.
Näistä esikaupungeista ehkä huomattavin, Kulosaari, on tähän
astinollut siitä ikäänkuin irrallaan kuulumatta varsinaiseen
kaupunkiin. Raitiotieyhteys on tosin ollut olemassa, mutta vesi
on ollut kaupungin ja Kulosaaren välillä, joten on täytynyt
käyttää lauttaa kulkuneuvona. Tämä on tietysti ollut hyvin
hankalaa, jonka takia jo v.1917 ruvettiinkin ajattelemaan sillan
rakentamista sille paikalle, jossa oli lautalla liikuttava.
Tavallista siltaa ei kuitenkaan voitu rakentaa, sillä tältä
kohdalta täytyi laivojen päästä kulkemaan, ja siksi päätettiin
rakentaa kääntösilta, jonka koska hyvänsä voi avata ja sulkea.
Työt alkoivat jo huhtikuussa v. 1917, ja nyt silta vihdoin on
valmistunut, niin että t. k. 16 p:nä (1 6.1.1920) voitiin vihkiä
tarkoitukseensa. Sen rakentaminen on kestänyt melko kauan,
kolmatta vuotta, mutta on otettava huomioon, että punakapina
keskeytti rakennustyöt, ja sitäpaitsi on sattunut useita
pienempiä lakkoja, joiden taida paljon aikaa on kulunut hukkaan.
Ja pääasiahan kuitenkin on, että silta nyt on valmis, niin että
Raitiovaunut voivat ajaa suoraa päätä kaupungista Kulosaaren.
Uusi silta ei ole tärkeä yksinomaan Kulosaarelle, jonka
asukkaista nyt on tullut oikeita helsinkiläisiä; ainakin yhtä
suuri merkitys sillä on Helsingin kaupungille, sillä
suur-Helsingin unelma on tämän jälkeen paljon lähempänä
täyttymistään kuin ennen." (Suomen Kuvalehti, nro 4 / 1920)
Kuljettajia muistutettiin marraskuussa 1938, että Kulosaaren puusillalla oli 20 km/h nopeusrajoitus
Kulosaaren silta
1920-luvulla. Kuvat:Museovirasto
