Suomen Raitiotieseura Finnish Tramway Society Suomen Raitiovaunut /
Trams in Finland

Helsingin raitiotielinjat 3

Vuodesta 1908 nykypäivään

Helsingin raitiotielinjat 1 Hevosraitiotielinjat 2 Yksiraiteiset raitiotielinjat

Selityksiä:
-(Silmukka) = ajetaan vain tekstissä mainittuun suuntaan kunnes saavutaan takaisin ennen "silmukkaa" mainitulle kadulle tms.
-Lyhyet poikkeusreittitilanteet on jätetty pois tästä esityksestä.

-Helsingin Kaupungin Raitiotiet (HKR)
Kansalaissodan aikana Helsingissä oli "punainen hallinto" 28.01. - 12.04.1918.
HKR perustettiin hoitamaan kaupungin raitioliikennettä.
HKR käynnisti liikenteen 12.02.1918 kaupunkilinjoilla, myöhemmin helmikuussa myös Haagan ja Munkkiniemen linjoilla. Kulosaaren linjaa ei liikennöity.
HKR:n liikenne loppui 09.04.1918.
Helsingin valtaus tapahtui 12.04.1918. Yleisesti Helsingin raitioliikenne käynnistyi valtauksen jälkeen vähitellen 19.04.1918 alkaen. Kalusto ja radat olivat korjauksen tarpeessa, joten kesti toukokuuhun asti ennenkuin normaali aikataulunmukainen liikenne saatiin käyntiin.

-Useita linjoja koskevia muutoksia:
-Tämä esitys on epätäydellinen esimerkiksi Kauppatorin ja Munkkiniemen muutosten osalta.
-23.08.1935: Raitioliikenne siirrettiin Keskuskadulta reitille Kaivokatu - Mannerheimintie. Samana päivänä otettiin käyttöön uusi kiskotus keskellä Mannerheimintietä. Vanha kiskotus kadun länsireunassa jäi pois käytöstä.
10.-14.11.1938: Kiskotus Rautatieaseman ja Kansallisteatterin kohdalla jäi pois käytöstä. Uusi kiskotus reitillä Mikonkatu - Kaivokatu.
-26.09.1950: Uusi reitti suunnassa I: Kaivokatu - Kaisaniemenkatu - Pitkäsilta.
-1954: Vuoden aikana rakennettiin kiskotus Mannerheimintielle välille Kuusitie - Ruskeasuo. Aikaisempi kiskotus oli Koroistentiellä.
-04.10.1994: Uusi reitti suunnassa II: Pitkäsilta - Kaisaniemenkatu - Kaivokatu.

-Varsinkin tungosaikalinjojen kohdalla on puutteita.
-Kuten jotkut vielä muistavat oli lauantai aikanaan työpäivä kaikilla, joten tungosaikalinjatkin liikennöivät lauantaisin.
-Kesällä 1950 tehtiin linjanumerouudistus, jossa pienempikokoiset lisäkirjaimet linjanumeron tai vanhan kirjaimen jäljessä osoittivat, että samaa tunnusta käyttävät vaunut ajavat aina täsmälleen samaa reittiä.
Tällaiset "linjat" saattoivat olla tyyppiä "hallista linjalle" tai päinvastoin tai vaunun siirtymistä linjalta toiselle. On jopa mahdollista, että tällaisia 1LP- tyyppisiä kilpiä ei ole edes aina käytetty. Ja nämä tunnukset sitten varmaankin vaihtelivat aikataulunmuutoksesta toiseen. Linjojen kohdalla on kuitenkin mainittu tällaisia linjatunnuksia sulkeissa.

Linjasto rakennettiin pääosin kaksiraiteiseksi 06.05.1908 - 28.10.1909.
Muutostöiden aikana on eri linjoilla saattanut olla lisäksi tässä mainitsemattomia lyhyempikestoisia reittimuutoksia.
Kaikkia rataosia ei koskaan rakennettu kaksiraiteisiksi. Viimeinen yksiraiteinen osuus Helsingissä oli käytössä vuoteen 1991.

Linjat ja värit:

Tästä siirryt samalla kyseisen linjan historiasivulle. Linjasivujen "kilpien" värisävyt eivät vastaa alkuperäistä.

linja 1Linja 1: vihreä ja vihreä/punainen (1)
Linja 2Linja 2: vihreä / valkea
Linja 3Linja 3: keltainen
Linja 4Linja 4: sininen
Linja 5Linja 5: keltainen/valkea
Linja 6Linja 6: punainen
Linja 7Linja 7: punainen/valkea
Linja 8Linja 8: sininen/valkea
Linja 9Linja 9: keltainen/sininen ja vihreä (1)
Spårakoff             Sightseeing
Linja 10Linja 10: valkea
Linja 11Linja 11: valkea
Linja 12Linja 12: valkea ja keltainen/punainen (2)
Linja 15Linja 15: sininen/punainen
Lina B, KBLinja B : valkea
Linja KB: vihreä/keltainen, katso linja B
Linja HLinja H : sininen/keltainen
Linja KLinja K : vihreä/punainen
Linja MLinja M : punainen/keltainen
Linja WLinja W : vihreä/valkea


MuseolinjaMuseolinja                Kulttuuriratikka

(1) 31.8.1953-, (2) 20.12.1951-
Vaunujen päätyjen linjanumerokilvissä oli linjavärit vain lyhyen aikaa ja vain linjoilla 2 ja 7. Kokeilu tehtiin tammi-maaliskuussa 1954.
Linjaväreistä luovuttiin marras-joulukuussa 1954. Väriyhdistelmä vihreä/sininen ei ole ollut käytössä.

Linjavärit

Verkkolehti Raition artikkelista Linjavärit Jorma Rauhala, Ensio Virta

Helsingin sähköraitioteillä eri linjojen merkitsemiseen käytettiin alusta pitäen linjavärejä, eli kullakin linjalla oli oma tietty väritunnuksensa. Pimeään aikaan linjavärit paloivat vaunujen päätyjen lyhdyissä, ns. sarvilyhdyissä.
Marraskuussa 1908 ilmoitettiin linjavärien ja numeroiden käyttöönotosta.
Linja 1 oli vihreä, linja 2 keltainen, linja 3 sininen ja linja 4 punainen. Linjanumeroita ei kuitenkaan asetettu näkyville.
Linjavärin rinnalle otettiin käyttöön linjanumero 1.9.1926. Vaunujen päädyissä olleet linjanumerokilvet olivat valkoisia.
Linjaväreistä luovuttiin marras-joulukuun 1954 kuluessa, jonka jälkeen on käytetty pelkkiä linjanumeroita mahdollisine kirjainlisineen.
Erityisten ruuhkalinjojen väreinä on aina käytetty valkeaa, eli kilvet ja valot ovat aina olleet valkeat. Kesällä 1950 ruuhkalinjat saivat päälinjansa numeron lisäksi kirjainlisän. Siihen saakka ne olivat käyttäneet perusnumeroa, mutta kulkeneet omia reittejään. Ainoastaan linjakilvestä oli selvinnyt, minne vaunu on todella matkalla. Vuosien 1950-52 aikana kokeiltiin valkopohjaisten sivukilpien sijasta oranssinvärisiä kilpiä, joissa oli esillä kulloinenkin määränpää.
Jotta asia ei tuntuisi aivan selvältä mainittakoon, että "webmasterin" kokoelmissa on punainen/valkoinen "rahastajankilpi", jossa toisella puolella teksti "Katajanokka" ja toisella "Nervanderinkatu". Eli värit ovat linjalta 7 ja reitti linjalta 5/5A.

Linjan K raitiovaunujuna Kauppatorilla.
Kuva lienee ajalta 1941 - 1945. Tungos pääteasemalla on melkoinen ja jonotuskaiteet ovat paikoillaan.
Olisiko tämä sota-ajan alkupuolelta, kun muistan nähneeni kuvia, jossa jonotuskaiteet olivat kiinteitä, tukevasta parrusta tehtyjä.
Kuva © kokoelma Jorma Rauhala.