| Suomen Raitiotieseura | Finnish Tramway Society | Suomen Raitiovaunut /
Trams in Finland |
Helsingin raitiotielinjat 3
Vuodesta 1908 nykypäivään
| Helsingin raitiotielinjat | 1 Hevosraitiotielinjat | 2 Yksiraiteiset raitiotielinjat |
Selityksiä:
-(Silmukka) = ajetaan vain tekstissä mainittuun suuntaan kunnes
saavutaan takaisin ennen "silmukkaa" mainitulle kadulle
tms.
-Lyhyet poikkeusreittitilanteet on jätetty pois tästä
esityksestä.
-Helsingin Kaupungin Raitiotiet (HKR)
Kansalaissodan aikana Helsingissä oli "punainen hallinto" 28.01.
- 12.04.1918.
HKR perustettiin hoitamaan kaupungin raitioliikennettä.
HKR käynnisti liikenteen 12.02.1918 kaupunkilinjoilla, myöhemmin helmikuussa
myös Haagan ja Munkkiniemen linjoilla. Kulosaaren linjaa ei
liikennöity.
HKR:n liikenne loppui 09.04.1918.
Helsingin valtaus tapahtui 12.04.1918. Yleisesti Helsingin
raitioliikenne käynnistyi valtauksen jälkeen vähitellen 19.04.1918
alkaen. Kalusto ja radat olivat korjauksen tarpeessa, joten kesti
toukokuuhun asti ennenkuin normaali aikataulunmukainen liikenne
saatiin käyntiin.
-Useita linjoja koskevia muutoksia:
-Tämä esitys on epätäydellinen esimerkiksi
Kauppatorin ja Munkkiniemen muutosten osalta.
-23.08.1935: Raitioliikenne siirrettiin Keskuskadulta reitille
Kaivokatu - Mannerheimintie. Samana päivänä otettiin käyttöön
uusi kiskotus keskellä Mannerheimintietä. Vanha kiskotus kadun
länsireunassa jäi pois käytöstä.
10.-14.11.1938: Kiskotus Rautatieaseman ja Kansallisteatterin kohdalla
jäi pois käytöstä. Uusi kiskotus reitillä Mikonkatu -
Kaivokatu.
-26.09.1950: Uusi reitti suunnassa I: Kaivokatu -
Kaisaniemenkatu - Pitkäsilta.
-1954: Vuoden aikana rakennettiin kiskotus Mannerheimintielle
välille Kuusitie - Ruskeasuo. Aikaisempi kiskotus oli
Koroistentiellä.
-04.10.1994: Uusi reitti suunnassa II: Pitkäsilta -
Kaisaniemenkatu - Kaivokatu.
-Varsinkin tungosaikalinjojen kohdalla on puutteita.
-Kuten jotkut vielä muistavat oli lauantai aikanaan työpäivä
kaikilla, joten tungosaikalinjatkin liikennöivät
lauantaisin.
-Kesällä 1950 tehtiin linjanumerouudistus, jossa pienempikokoiset
lisäkirjaimet linjanumeron tai vanhan kirjaimen jäljessä osoittivat,
että samaa tunnusta käyttävät vaunut ajavat aina
täsmälleen samaa reittiä.
Tällaiset "linjat" saattoivat olla tyyppiä "hallista linjalle"
tai päinvastoin tai vaunun siirtymistä linjalta toiselle. On jopa
mahdollista, että tällaisia 1LP- tyyppisiä
kilpiä ei ole edes aina käytetty. Ja nämä tunnukset sitten varmaankin
vaihtelivat aikataulunmuutoksesta toiseen. Linjojen kohdalla on
kuitenkin mainittu tällaisia linjatunnuksia sulkeissa.
Linjat ja värit:
Tästä siirryt samalla kyseisen linjan historiasivulle. Linjasivujen "kilpien" värisävyt eivät vastaa alkuperäistä.
 Linja 1: vihreä ja
vihreä/punainen (1) Linja 2: vihreä
/ valkea Linja 3:
keltainen Linja 4: sininen Linja 5: keltainen/valkea Linja 6: punainen Linja 7: punainen/valkea Linja 8: sininen/valkea Linja 9: keltainen/sininen ja
vihreä (1) |
 Linja 10: valkea Linja 11: valkea Linja 12: valkea ja
keltainen/punainen (2) Linja 15:
sininen/punainen Linja B : valkeaLinja KB: vihreä/keltainen, katso linja B  Linja H :
sininen/keltainen Linja K : vihreä/punainen Linja M :
punainen/keltainen Linja W : vihreä/valkea |
Vaunujen päätyjen linjanumerokilvissä oli linjavärit vain lyhyen aikaa ja vain linjoilla 2 ja 7. Kokeilu tehtiin tammi-maaliskuussa 1954.
Linjaväreistä luovuttiin marras-joulukuussa 1954. Väriyhdistelmä vihreä/sininen ei ole ollut käytössä.
Linjavärit
Verkkolehti Raition artikkelista Linjavärit Jorma Rauhala, Ensio Virta
Helsingin sähköraitioteillä eri linjojen merkitsemiseen
käytettiin alusta pitäen linjavärejä, eli
kullakin linjalla oli oma tietty väritunnuksensa. Pimeään aikaan linjavärit paloivat vaunujen päätyjen lyhdyissä, ns. sarvilyhdyissä.
Marraskuussa 1908 ilmoitettiin linjavärien ja numeroiden
käyttöönotosta.
Linja 1 oli vihreä, linja 2 keltainen, linja 3 sininen ja linja 4
punainen. Linjanumeroita ei kuitenkaan asetettu näkyville.
Linjavärin rinnalle otettiin käyttöön
linjanumero 1.9.1926. Vaunujen päädyissä olleet
linjanumerokilvet olivat valkoisia.
Linjaväreistä luovuttiin marras-joulukuun 1954 kuluessa, jonka
jälkeen on käytetty pelkkiä linjanumeroita mahdollisine
kirjainlisineen.
Erityisten ruuhkalinjojen väreinä on aina käytetty valkeaa, eli
kilvet ja valot ovat aina olleet valkeat. Kesällä 1950
ruuhkalinjat saivat päälinjansa numeron lisäksi kirjainlisän.
Siihen saakka ne olivat käyttäneet perusnumeroa, mutta kulkeneet
omia reittejään. Ainoastaan linjakilvestä oli selvinnyt, minne
vaunu on todella matkalla. Vuosien 1950-52 aikana kokeiltiin
valkopohjaisten sivukilpien sijasta oranssinvärisiä kilpiä,
joissa oli esillä kulloinenkin määränpää.
Jotta asia ei tuntuisi aivan selvältä mainittakoon, että
"webmasterin" kokoelmissa on punainen/valkoinen
"rahastajankilpi", jossa toisella puolella teksti "Katajanokka"
ja toisella "Nervanderinkatu". Eli värit ovat linjalta 7 ja
reitti linjalta 5/5A.