RIIHIMÄEN RAITIOTIET

Takaisin

Etusivu

Frontpage

teksti Jorma Rauhala, Raitio 3-1993

Riihimäkeen kaavailtiin vuoden 1922 syyskuussa asemakaavaehdotuksen mukaan kaksilinjaista raitiotietä. Suunnitelman teki Viipurin silloinen asemakaava-arkkitehti Otto-Iivari Meurman, joka oli kotikaupungissaan tietenkin jo tottunut olemaan tekemisissä raitiotieliikenteen kanssa.

vaakuna

7249 asukkaan Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta Hausjärven kunnassa oli vuonna 1922 saanut kauppalaoikeudet ja paikkakunnalla oli pyrkimys kasvaa oikeaksi kaupungiksi, jossa tulisi asumaan lopulta peräti 40.000 henkeä. Silloin Riihimäen sisäinen paikallisliikenne tulisi tarkoituksenmukaisimmin hoidetuksi kahdella raitiotielinjalla. Asemakaavaehdotuksen mukaan linjat olisivat olleet etupäässä yksiraiteisia ja varustettuina useilla pysäkkien yhteydessä olevilla kohtausraiteilla. Eräällä puistokadulla olisi näiden lisäksi ollut kaksoisraide. Radan itäpuolinen kaupunginosa oli tarkoitus varata pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi päinvastoin kuin miksi se 1970-luvun aikana vihdoin rakennettiin.

Riihimäki

Vaunuhallien paikkaa ei oltu määritelty eikä asemakaavasta käy ilmi myöskään miten puheenaolleita kahta linjaa olisi liikennöity. Karttaa tutkimalla voidaan nimittäin kuvitella useita erilaisia vaihtoehtoja linjojen sijoittelulle. Kapearaiteista (600 mm) Riihimäen - Lopen Rautatietä on kaavassa siirretty melkoisesti siitä, mikä sen sijainti silloisessa kauppalassa oli. Otto - I. Meurman ei voinut hyväksyä sitä, että Lopen pikkujuna olisi puksutellut keskellä uusia hienoja avenyitä kaupungin halki.
Nykyään Riihimäessä on asukkaita noin 26.000. Raitiovaunuja ei Hämeeseen siis saatu, vaikka peräti kolme hämäläispaikkakuntaa onkin niitä eri aikoina suunnittellut; Tampere, Lahti ja Riihimäki. Lahden raitiotiesuunnitelmista olemme kertoneet Raitiossa 1-1992.)
Alkuperäinen asemakaavapiirros on esillä Riihimäen Kaupunginmuseossa, Öllerinkatu 3 (parin minuutin matka asemalta entiseen ratainsinöörin taloon vuodelta 1858), avoinna sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 12-18. Esillä on myös jonkin verran rautatieaiheista esineistöä, ollaanhan maamme ensimmäisellä risteysasemalla.